Asunnot ja kiinteistöt

Finanssiala: Suunniteltu velkakatto saattaa tuoda odottamattomia ongelmia

Valtiovarainministeriön kaavailema velkakatto saattaisi tuoda ennakoimattomia vaikeuksia, varoittaa Finanssiala.

Kotitalouksien velkaantuminen halutaan kuriin järein toimenpitein. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti lokakuussa rajoitteita kotitalouksien luotonottomahdollisuuksiin. Työryhmä esittää, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin. Rajoitukset koskisivat myös taloyhtiölainoja.

Työryhmän ehdotuksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Tämän enimmäisvelkasuhteen laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat sekä osuus taloyhtiölainoista.

Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta, mutta laina-aikana velanottaja voisi edelleen sopia maksujärjestelyistä, kuten lyhennysvapaista.

Taloyhtiölainojen rajoitettaisiin uudisrakentamisessa siten, että taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Lisäksi takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.

Ensiasunnon ostamista ei saa vaikeuttaa

Finanssiala varoittaa tulosidonnaisesta velkakatosta seuraavista ongelmista. Finanssialan mukaan yksityishenkilöiden ja kotitalouksien liiallista velkaantumista tulee suitsia, mutta keinot eivät saa hankaloittaa ensiasunnon ostamista ja estää työvoiman liikkuvuutta.

Valtiovarainministeriön työryhmän ehdottama tulosidonnainen velkakatto voisi tehdä ensiasunnon hankkimisen vaikeaksi etenkin kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeat, Finanssiala varoittaa.

Työryhmän mietintö sisältää Finanssialan mukaan useita kannatettavia ehdotuksia, kuten katon asettaminen taloyhtiölainoille ja pienlainayhtiöiden siirtäminen Finanssivalvonnan valvontaan.

Sekä kulutusluottojen että taloyhtiölainojen määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kuitenkin perinteisten asuntolainojen määrän kasvu on ollut maltillista jo useita vuosia, muistuttaa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Itsekin työryhmässä edustettuna ollut Finanssiala peräänkuuluttaa kattavaa kokonaisarviota ehdotusten vaikutuksista. Ehdotuksia on myös täsmennettävä ja tarvittaessa karsittava, jotta niistä saataisiin selkeämpi ja toimivampi kokonaisuus.

Mietinnössä on esitetty vaikutusarvio yhdestä ehdotuksesta, tulosidonnaisesta velkakatosta. Avoimeksi jää, millaisia käytännön vaikutuksia muilla ehdotuksilla olisi.

”Epäselviksi jäävät myös eri ehdotusten yhteisvaikutukset kotitalouksien velkaantumiseen ja kansantalouden kehitykseen. Velkaantumista hillitsevät toimet vaikuttavat usein myös työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, kotitalouksien väliseen tasa-arvoon ja asuntojen hintoihin. Näistä vaikutuksista olisi syytä saada lisätietoa ennen kuin ehdotuksia viedään eteenpäin”, Mattila sanoo.

Mietinnössä ehdotettu tulosidonnainen 450 prosentin velkakatto todennäköisesti kiristäisi luotonantoa. Mattilan mukaan noin 500 prosenttia olisi sopivampi taso, jolla saataisiin hillittyä kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi asuntoluototukseen. Vaihtoehtoisesti velkakatto voisi olla korkeampi ensiasunnon ostajille.

”Velkakatto rajoittaisi ehdotetussa muodossaan asuntoluototusta etenkin pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Muualla maassa vaikutukset olisivat vähäisempiä. Katolla voisikin olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia työvoiman liikkuvuuteen ja asuntomarkkinoihin”, Mattila toteaa.

Finanssialan mielestä velkakattoa ei pidä ottaa käyttöön ennen kuin positiivinen luottotietorekisteri on toiminnassa ja luotonantajat voivat käyttää kansallisen tulorekisterin tietoja. Lisäksi taloyhtiölainatiedot pitäisi saada huoneistorekisteriin.

Varallisuuskin pitäisi huomioida

Finanssialan mielestä vaikutusarvioita tehtäessä ja velkaantumisen riskejä arvioitaessa olisi velkojen ohella otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrä sekä sen jakautuminen kotitalouksien kesken. Vain tällä tavoin saadaan oikea käsitys erilaisten riskien vakavuudesta.

Suomessa kotitaloussektorin rahoitusvarallisuus on tällä hetkellä huomattavasti suurempi kuin velkojen yhteismäärä.

”Vuoden 2019 puolivälissä rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli yli 150 miljardia euroa. Työryhmäehdotusten jatkotyöstössä tämä pitäisi ottaa huomioon”, Mattila muistuttaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös