Rahoitusteoriaa

Tammikuuilmiö tarjoaa piensijoittajalle mahdollisuuden hyötyä markkinoiden anomaliasta

Nordnetin sijoitusasiantuntijan mukaan erityisesti pienyhtiöiden tuotot ovat keskimäärin tammikuussa muita kuukausia korkeammat.

Jos rahoitusmarkkinat toimisivat tehokkaasti, ei esimerkiksi pörssissä voisi ilmetä anomalioita, eli säännöllisiä poikkeamia markkinatehokkuudesta. Markkinatehokkailla osakemarkkinoilla sijoittajat huomaisivat anomaliat, hyödyntäisivät niitä ja siten anomalian pitäisi poistua.

Useat sijoittajat kuitenkin uskovat, että markkinoilta löytyy anomalioita, joita hyödyntämällä sijoittaja voi voittaa indeksin tuotot.

Tammikuuilmiö on yksi tunnetuimmista sijoitusmarkkinoiden anomalioista ja sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tammikuussa on mahdollista saada suurempia tuottoja kuin muina kuukausina.

Tammikuuilmiölle on löydetty useita loogisia selityksiä. Yleisin ja ehkä hyväksytyin selitys liittyy sijoittajien vero-optimointiin. Sijoittajat myyvät joulukuussa tappiollisia sijoituksiaan koska tappiot ovat pääomaverotuksessa vähennyskelpoisia. Tammikuussa sijoittajat sitten ostavat osakkeita uudestaan.

Vero-optimointi selittää kätevästi myös sen, miksi tammikuuilmiö havaitaan voimakkaampana pienissä yrityksissä. Pienissä yrityksissä sijoittajien omistusosuus on usein suuri, ja siksi todennäköisyys, että pienestä osakkeesta on syntynyt merkittäviä tappioita, on suurempi.

Toinen selitys tammikuuilmiölle on niin sanottu portfolion uudelleenmuodostumishypoteesi. Tämä sanahirviö viittaa siihen, että institutionaaliset sijoittajat järjestelevät joulukuussa sijoitussalkkuja uusiksi raportointivelvoitteiden vuoksi. Salkunhoitajat saattavat esimerkiksi vaihtaa osakkeet sellaisiksi, että ne miellyttävät rahoitusyhtiöiden asiakkaita. Tammikuussa osakkeet vaihdetaan sellaisiin, joista salkunhoitajat uskovat saavansa tuottoa vuoden aikana.

Tammikuuilmiön olemassaoloa on tietenkin myös tutkittu empiirisesti.

Marko Maaniitty tutki pro gradu -työssään vuosien 1996 – 2005 aineistolla, esiintyykö tammikuuilmiö vielä Suomen osakemarkkinoilla.

Suomen osakemarkkinoilla oli tulosten mukaan havaittavissa selvä tammikuuilmiö niin pienten kuin keskisuurten yritysten kohdalla. Suurten yritysten tuotoissa tammikuuilmiötä ei havaittu. Tammikuuilmiö ei kuitenkaan esiintynyt stabiilina, sillä tarkasteltaessa ajanjaksolla 2001 – 2005 ilmiötä ei havaittu pienten, eikä keskisuurten yritysten kohdalla.

Niko Tonteri puolestaan havaitsi opinnäytetyössään hieman tuoreemmalla aineistolla OMX Helsinki -indeksissä tammikuuilmiön. Sekä joulukuussa, tammikuussa että helmikuussa indeksi on noussut selvästi muita kuukausia enemmän. Tonterin mukaan on kuitenkin huomionarvoista myös se, että helmikuussa indeksi on noussut keskimääräisesti eniten.

Myös Kauppalehden analyytikko Ari Rajala havaitsi Helsingin pörssissä tammikuuilmiön. Rajalan mukaan vuosina 2014-2017 osakkeiden kurssit painuivat pakkaselle kolmesti tammikuussa ja kahdesti tammikuu oli vuoden huonoin kuukausi sijoittajalle. Kun tarkasteluväli on yli 25 vuotta, tulos on toinen – seitsemänä tammikuuna kymmenestä kurssit ovat kehittyneet Helsingin pörssissä positiivisesti.

Nordnetin sijoitusasiantuntija ja päiväkauppaa harrastava Jukka Lepikkö selvitti Helsingin pörssin tammikuun kehitystä viimeisen 10 vuoden ajalta. Tuotto oli tammikuussa positiivinen vain kolmea vuotta lukuun ottamatta.

Lepikkö tarkasteli erikseen pienyhtiöiden tuottoja, koska niissä tammikuuilmiö saattaa näkyä vahvempana sijoittajien myytyä osakkeita joulukuussa.

”Pienissä yhtiöissä yksittäisten sijoittajien omistusosuus on myös keskimäärin suurempi, jolloin vähempikin määrä aktiivisia myyjiä voi painaa osakekurssin alas”, Lepikkö toteaa Nordnetblogissa.

Pienten yhtiöiden Small Cap -indeksin tuottoero tammikuun ja muiden kuukausien välillä on Lepikön selvityksen mukaan huomattava. Tuottoero on ollut keskimäärin peräti 6,0 prosenttia vuosien 2010-2018 ajanjaksolla. Esimerkiksi viime vuonna tammikuun tuotto oli 6,0 prosenttia, kun muiden kuukausien tuotto oli keskimäärin negatiivinen -1,0 prosenttia.

Lepikko uskoo, että vuoden alusta käyttöön tulleet osakesäästötilit saattavat voimistaa tammikuuilmiötä.

”Osakesäästötilien kautta tehtäneen tammikuussa siis jopa yli 100 000 ostotoimeksiantoa, joista suuri on markkinoille tulevaa ”ylimääräistä” ostopainetta, jota ei muuten olisi tullut”, Lepikkö arvioi.

Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös