Suomen eläkejärjestelmää koettelee koronakriisin vuoksi nyt kaksoisuhka.
Suomen työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat sijoitusvarat kasvoivat viime vuoden aikana noin 21 miljardilla eurolla ja olivat joulukuun lopussa yhteensä 215 miljardia euroa. Varojen kasvuun vaikutti osakesijoitusten poikkeuksellisen suotuisa kehitys vuoden aikana. Samalla myös korkosijoitusten tuotto oli entisestään madaltuneen korkotason takia erinomainen.
Eläkejärjestelmään on kohdistunut suuren kerätyn eläkevarannon vuoksi kritiikkiä. Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja ja senioriliikkeen kellokas Kimmo Kiljunen on sitä mieltä, että eläkemaksuja rahastoidaan liikaa. Kiljusen mielestä olisi oikein maksaa korkeampia eläkkeitä, koska niihin on hänen mielestään varaa.
On myös esitetty päinvastaisia epäilyjä siitä, etteivät nykyiset eläkevarat olisi riittävät.
Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kautto puolustaa kerättyjä eläkevaroja nyt koronaviruksen tuomilla haasteilla. Koronakriisin myötä haaste on ennemminkin eläkevarojen riittävyys, kuin liian suuri määrä.
”Työeläketurvan rahoituksesta huolta kantaneita on joskus kritisoitu ylivarovaisuudesta. Työeläkevarojen suuruutta on kritisoitu, samoin puskureita. Tällaista kritiikkiä ei nyt näy”, Kautto toteaa artikkelissaan.
Kauton mukaan koronapandemian järjestelmälle aiheuttama rahoitusvaje on silti otettava erittäin vakavasti. Eläkejärjestelmä kohtaa kriisin kuitenkin hyvin valmistautuneena.
”Työeläkealan toimijat ovat yleensä vastanneet työeläkejärjestelmän kestävyyttä ja eläkevarojen riittävyyttä epäileville, että uhkakuva eläkkeiden maksamisen vaarantumisesta vaatisi rajun kriisin, joka varmasti tuntuisi ensin jossain muualla. Nyt tällainen kriisi on päällä ja tuntuu muualla kuin työeläkejärjestelmässä.”
Vuosien 2008-2009 finanssikriisissä työeläkevarojen arvo putosi vuodessa lähes 17 prosenttia. Tuolloin tilanne vaati Kauton mukana poikkeuslakia, jolla vakavaraisuutta arvioitiin pidemmällä aikavälillä ja työeläkevakuuttajat välttyivät sijoitustensa myynnistä kurssien ollessa pohjalla.
”Tehtiin tarpeellisia toimia, joiden ansiosta sijoitukset saatiin säilytettyä ja niille on kriisin jälkeen saatu hyvää tuottoa”, Kautto toteaa.
Nyt koronakriisi seurauksineen voi iskeä työeläkejärjestelmään kahdella tavalla: sekä sijoitustuottojen että maksutulon kautta.
Lamavuosiin ja finanssikriisiin verrattuna riskinä on Kauton mukaan siis ”kaksoisuhka”, jonka voimakkuutta ei vielä tiedetä.
Osakekurssit ovat laskeneet vuoden alusta Suomessa ja Euroopassa lähes 30 prosenttia, USA:ssa yli 30 prosenttia. Kauton mukaan eläkelaitokset ovat varmasti tasapainottaneet salkkuaan ja muuttaneet sijoitustensa riskitasoa.
”Pörssikurssien alamäen vaikutus työeläkevaroihin ja yhtiöiden vakavaraisuuteen ei ole siten niin suoraviivainen kuin kurssilaskusta voisi päätellä. Selvää kuitenkin on, että vakavaraisuudet ovat heikentyneet, vaikka kriittisiä rajoja ei vielä kolkutella”, Kautto toteaa.
Eläkevaroihin kohdistuu paineita pörssiromahduksen lisäksi myös siten, että työeläkelaitokset ovat päättäneet esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työeläkemaksujen maksuaikojen pidentämistä. Sen myötä työeläkevakuuttajat voisivat myöntää asiakkailleen ylimääräistä maksuaikaa työntekijöiden ja yrittäjien eläkemaksuille.
ETK:n toimitusjohtajan mukaan eläkevakuuttajan kannalta maksuaikahelpotus siirtäisi maksutulon ajoittumista mutta ei poista maksutuloa.
”Kriisin alkaessa työeläkevakuuttajat ovat hyvässä kunnossa aikaisemman varautumisen ja puskureiden takia. Riskienhallinnan ansiosta nyt ei ole akuuttia hätää. Muutokset maksutulossa ja sijoituspuolella ovat kuitenkin todellisia ja tuntuvat jo tällä hetkellä. Ne vaativat myös valpasta seurantaa ja varautumista pahempaan”, Kautto toteaa.
