Suomen hallitus kohdisti pienituloisimpien ansiotuloverotukseen yhteensä 200 miljoonan euron kevennyksen. Kevennys syntyy, kun perusvähennystä, työtulovähennystä sekä eläketulovähennyksiä korotetaan.
Hallitus tekee myös ansiotulojen verotukseen ansiotason nousun mukaisen indeksitarkistuksen- Indeksitarkistus toteutetaan korottamalla tuloveroasteikon rajoja sekä muuttamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä.
Lisäksi palkkaverotukseen vaikuttaa myös palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen nousu.
Veronmaksajien keskusliiton mukaan maksumuutoksista merkittävimmin verotusta kiristää sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, joka nousee nollasta 0,68 prosenttiin. Lisäksi verovähenteisistä palkansaajamaksuista sairausvakuutuksen päivärahamaksun alenee 0,32 prosenttiyksikköä, työeläkevakuutusmaksut nousevat 0,4 prosenttiyksikköä ja työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,25 prosenttiyksikköä.
Lisäksi kunnallisveroprosentti nousee 53:ssa ja laskee 7 kunnassa, veronmaksajat kertoo. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee veronmaksajien mukaan 0,09 prosenttiyksikköä.
Näiden muutosten vaikutuksesta ja arviosta ansioiden noususta ensi vuonna 2,9 prosenttia, veronmaksajat on laskenut veromuutokset eri tuloluokissa.
Keskituloisen 3 446 euroa kuukaudessa ansaitsevan veronmaksajan veroprosentti kiristyy noin 0,4 prosenttiyksikköä.
Veronmaksajien laskelman mukaan matalilla palkkatasoilla veroprosentti pysyy sen sijaan lähes tämän vuoden tasolla. Suurituloisimmilla verot ja veronluonteiset maksut puolestaan vievät 0,5-0,6 prosenttiyksikköä nykyistä enemmän.
Laskettaessa muutos ostovoimaan, on otettava huomioon myös hintatason oletettu muutos.
Jos oletetaan ensi vuoden inflaatioksi 1,3 prosenttia, keskituloisen ostovoima kasvaa veronmaksajien arvion mukaan hieman vajaan prosentin. Veroprosentin nousu syö reaalipalkan oletetusta 2,9 prosentin kasvusta osan, minkä myötä ostovoiman kasvu laskee viime vuoden 1,4 prosentista 0,9 prosenttiin.