Koronaviruksen aiheuttama häiriö yhdistettynä viime vuoden negatiiviseen kasvuperintöön riittäisi jo painamaan Suomen kuluvan vuoden talouskasvun nollaan, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Suomen talouden näkymä on oleellisesti heikentynyt vain muutamassa viikossa, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdannekatsauksessa.
Vesalan mukaan virusepidemian vuoksi talouden ennustenäkyvyys on olematon, eikä Kuntarahoitus siksi vielä tässä vaiheessa päivitä numeerisia ennusteitaan.
Väliaikaiseksikin jäävä koronaviruksen synnyttämä häiriö riittää kuitenkin painamaan Suomen BKT-kasvun vuonna 2020 nollaan, pääekonomisti ennustaa. Taantuman ja kasvavan työttömyyden riski on siksi todellinen.
Näkymän heikkenemisen syynä kaksi tekijää: koronaviruksen puhkeaminen ja talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla.
Vaarana talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre
Varsinkin koronaviruksen talousvaikutuksiin Vesalan mukaan liittyy tässä vaiheessa erittäin suurta epävarmuutta.
Koronaviruksen leviämisen vuoksi matkustamista ja muitakin kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään.
”Varmuuden vuoksi -ilmiö voi johtaa varsin klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevältä näyttävä varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota pahimmillaan seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään”, Vesala toteaa.
Olemattoman ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden numeerisia ennusteita.
Viime joulukuussa Kuntarahoitus arvioi BTK:n kasvavan 0,9 % vuonna 2020 ja 1,0 prosenttia vuonna 2021. Tuolloin odotettiin vuoden 2019 suhdannevedon siirtävän tälle vuodelle tuntuvasti positiivista kasvuperintöä, mutta sen jälkeen BKT:n todettiin supistuneen loka–joulukuussa vuosineljännestasolla 0,7 prosenttia huolimatta risteilylaivatoimituksen siivittämästä nettoviennin positiivisesta kasvuvaikutuksesta.
Suhteessa edelliseen ennusteeseen BKT:n lähtötasomuutoksen vaikutus vuoden 2020 kasvunäkymään on Kuntarahoituksen mukaan noin -0,5 prosenttiyksikköä. Väliaikaiseksikin jäävä koronan aiheuttama häiriö leikkaisi kuluvan vuoden kasvua Kuntarahoituksen arvion mukaan noin puoli prosenttiyksikköä.
Näiden yhteenlaskettu vaikutus riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen, pääekonomisti Vesala arvioi.
Vesalan mukaan näyttää todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu vuoden 2020 alkupuoliskolla. Jos koronaviruksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana, tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.
Mitä talouspolitiikalla voidaan tehdä?
Talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä estämään talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Vesaa ennustaa, että sekä finanssipolitiikan että rahapolitiikan elvytystä tullaan lähikuukausina lisäämään.
”Toimitusketjujen häiriöitä voisi globaalisti lievittää purkamalla kauppasodan yhteydessä asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä. Näissä päätöksissä tosin USA:n hallinto on keskeisin toimija eikä kauppasodan nopea peruutus vaikuta realistiselta odotukselta”, Timo Vesala sanoo.
Mikäli negatiiviset kysyntävaikutuksen pahenevat ja laajenevat, eri maissa tullaan Vesalan mukaan käyttämään enenevässä määrin finanssipoliittista elvytystä, kuten veronalennuksia, tilapäisiä tukia ja julkisia investointeja.
Rahapolitiikan pääasiallinen tehtävä on puolestaan turvata markkinoiden likviditeetti ja edellytykset yritysten rahoitukselle sekä pyrkiä vahvistamaan tulevaisuuden odotuksia, pääekonomisti toteaa. Hän ennustaa, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed tulee todennäköisesti käyttämään elvyttävää korkopolitiikkaa niin kauan kuin koronlaskuvaraa on jäljellä.
”Euroopan keskuspankilla on rajoitetummin tehokkaita politiikkavaihtoehtoja jäljellä. EKP etsinee ensisijaisesti yleistä koronalaskua kohdennetumpia toimenpiteitä. Kynnys talletuskoron lisälaskulle on ollut korkea, mutta tarvittaessa sekin tehdään”, Vesala toteaa.
