Makrotalous

Moderni rahateoria saa tyrmäyksen ekonomistikunnalta

77 prosenttia taloustieteilijöistä torjuu väitteen, jonka mukaan valtioiden, joilla on oma valuutta, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden alijäämistä, koska ne voivat luoda rahaa velkojensa maksuun.

Ekonomistit siis torjuvat uuden rahateorian eli Modern Monetary Theoryn perusolettaman. Vain kolme prosenttia ekonomisteista on väitteen kanssa samaa mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Kuusitoista prosenttia Ekonomistikoneen vastaajista on vailla mielipidettä ja viisi prosenttia asiasta epävarmoja.

Moderni rahateoria on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua niin taloustieteilijöiden, poliitikkojen kuin suuren yleisönkin keskuudessa. Teoria nousi keskusteluun finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa tiukan talouskurin vastapainona.

Moderni rahateoria väittää kiteytetysti, että suvereeni valtio, jolla on oma valuutta ja oma keskuspankki, voi velkaantua keskuspankkinsa myöntämillä lainoilla niin kauan kuin inflaatio pysyy aisoissa.

Moderni rahateoria korostaa siis, että itsenäisesti omalla valuutalla toimiva valtio voi rahoittaa julkiset menonsa painamalla rahaa ilman, että sillä on pelkoa maksukyvyttömyydestä.

MMT:n kannattajat uskovat, että valtio voi rahan määrää lisäämällä saavuttaa täystyöllisyyden ja säilyttää hintavakauden. Oleellista on se, että kannattajat luottavat enemmän finanssipolitiikkaan kuin keskuspankin itsenäiseen rahapolitiikkaan. MMT:n mukaan korkotaso olisi ihanteellisesti pysyvästi nollassa ja budjettia hoidettaisiin ilman ulkomaista velkaa verotuksen ja painokoneen avulla. Tehokkain väline täystyöllisyyden saavuttamiseksi ei ole korkotason alentaminen, vaan valtion tulojen ja menojen säätäminen.

Moderni rahateoria ei pelkää rahan määrän kasvun vaikutuksia valuutan arvoon tai inflaatioon, koska sen mukaan inflaatio nousee vasta silloin kun talouden kapasiteetti on täyskäytössä. Tosin valuutta voisi elvyttävän finanssipolitiikan seurauksena alkaa heiketä sekä korot ja tuontihinnat nousta.

Kommenteissaan ekonomistit huomauttavat, että vaikka omassa valuutassaan lainaavat valtiot voivat kenties lyhyellä aikavälillä suhtautua huolettomammin julkisen talouden alijäämään, ajautuisivat ne näin toimiessaan ongelmiin pidemmällä aikavälillä.

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen toteaa, että velkaantuminen omassa valuutassa on usein vähemmän riskillistä kuin velkaantuminen vieraassa valuutassa.

“Valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, voi turvautua keskuspankkirahoitukseen, mikäli korkotason äkillinen nousu uhkaa sen velanhoitokykyä. Tällainen mahdollisuus voi rauhoittaa sijoittajia auttaen pitämään korkotason kohtuullisena, ilman että keskuspankkirahoitukseen joudutaan koskaan turvautumaa”, Määttänen toteaa.

Voimakas velkaantuminen omassa valuutassa voi kuitenkin herättää Määttäsen mukaan huolta inflaation kiihtymisestä ja nimellisen valuuttakurssin heikkenemisestä. Siksi myöskään omassa valuutassa lainaavat valtiot eivät voi hänen mukaansa suhtautua täysin huolettomasti julkisen talouden alijäämään.

“Monet kehitysmaat joutuvat lainaamaan vieraassa valuutassa, koska sijoittajat eivät luota niiden omaan rahapolitiikkaan. Julkisen talouden velkaantumista on tietysti aina arvioitava myös sukupolvien välisen tulonjaon kannalta.”

VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola on toisilla linjoilla.

“Tilanteessa, jossa rahapolitiikan välittyminen talouteen on heikentynyt, finanssipolitiikka voi hyödyllisellä tavalla täydentää rahapolitiikkaa”, Eerola toteaa.

Eerolan mukaan julkisen talouden hoito on EU:ssa kansallinen asia. Siksi elvytystoimet eivät kuitenkaan välttämättä ole tehokkaita kokonaisuuden näkökulmasta.

“Niillä mailla, joilla olisi liikkumavaraa, ei välttämättä ole kannustinta ja niillä, joilla olisi kannustin, ei ole liikkumavaraa. Vaikka koordinaatio voisi olla hyödyllistä, vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei jäsenmailla ole valmiutta sitoutua uusiin muodollisiin rakenteisiin”, Eerola toteaa.

Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin tänään vastaukset kahteen uuteen finanssipolitiikkaa käsittelevään kysymykseen. Toinen kysymyksistä käsittelee EU-maiden finanssipoliittisesta koordinaatiota. 50 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan. 21 prosenttia ekonomisteista on eri mieltä, 19 prosenttia on kannastaan epävarma, kymmenen prosenttia on vailla mielipidettä.

Ekonomistikone.fi-sivustolla suomalaisekonomistit ottavat kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös