Goldman Sachs Researchin mukaan Saksan talouskasvu on tulevina vuosina nopeampaa kuin potentiaalinen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu ja ekonomistien konsensusennusteet. Talouskasvua tukevat erityisesti Saksan kasvavat infrastruktuuri- ja puolustusmenot.
Saksan uusi hallitus Friedrich Merzin johdolla aikoo lisätä infrastruktuuri-investointeja 500 miljardilla eurolla seuraavien 12 vuoden aikana ja on luonut tilaa suuremmille puolustusmenoille muuttamalla maan perustuslaillista velkasääntöä.
”Useiden vuosien taloudellisen alisuoriutumisen jälkeen olemme kääntyneet selvästi aiempaa optimistisemmiksi Saksan talousnäkymien suhteen,” kirjoittavat Goldman Sachs Researchin ekonomistit Niklas Garnadt ja Jari Stehn.
Goldman Sachsin ekonomistit ennustavat, että Saksan BKT:n kasvu kiihtyy 0,3 prosentista tänä vuonna 1,4 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,8 prosenttiin vuonna 2027. Ennuste on selvästi korkeampi kuin 0,8 prosentin potentiaalinen BKT:n kasvu ja Bloombergin kyselyyn vastanneiden ekonomistien konsensusennuste.
Kuinka paljon Saksan finanssipolitiikka tukee BKT:n kasvua?
Saksan puolustusmenojen odotetaan nousevan viime vuoden kahdesta prosentista suhteessa BKT:hen 3,5 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Julkisten menojen kokonaismäärän odotetaan kasvavan 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2027 mennessä.
Lähiaikoina hallituksen odotetaan keskittyvän ennen kaikkea finanssipaketin toimeenpanon nopeuteen ja tehokkuuteen. Tavoitteita voitaisiin tukea virtaviivaistamalla ja nopeuttamalla julkisia investointeja koskevia suunnittelu- ja lupaprosesseja. Esimerkiksi tiettyjä hankkeita voitaisiin nimetä yleisen edun kannalta ensisijaisiksi, Goldman Sachsin tutkijat kirjoittavat. Tämä auttaisi korjaamaan Saksan viimeaikaista heikkoa suoriutumista budjetoitujen investointien toteuttamisessa.
Finanssipoliittinen elvytys voisi myös raivata tietä poliittisesti vaikeammille uudistuksille. Näin kävi 2000-luvun alussa, kun Saksan hallitus käynnisti useita työmarkkinauudistuksia, jotka tekivät maasta seuraavan vuosikymmenen aikana Euroopan kasvumoottorin.
”Merzin hallituksella on nyt tilaisuus rakentaa tämän parantuneen makrotilanteen varaan uudistuksilla, jotka johtavat pysyvään parannukseen Saksan talouden suorituskyvyssä,” Garnadt ja Stehn kirjoittavat.
Saksan talouskasvua ovat hidastaneet useat rakenteelliset tekijät. Talousmalli on pitkään nojannut vientivetoiseen teollisuuteen, mutta globalisaation hidastuminen, teknologinen murros ja kohonneet energiakustannukset haastavat sen toimivuutta.
Keskeinen haaste nykytilanteessa on Saksan riippuvuus maailmankaupasta. Vientivetoinen talous on altis kauppajännitteille ja protektionismille, ja suhteen kiristyminen Kiinaan on heikentänyt maan asemaa globaalissa kilpailussa. Samalla elinkeinorakenne painottuu yhä perinteisiin teollisuudenaloihin, kuten autoteollisuuteen, kun taas investoinnit teknologia- ja digitalisaatioaloihin ovat jääneet jälkeen monista muista länsimaista.
Korkeat energiahinnat ovat heikentäneet saksalaisen teollisuuden kilpailukykyä, sillä hinnat ovat edelleen noin 80 prosenttia korkeammalla kuin ennen energiakriisiä. Tilannetta vaikeuttavat Saksan kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, jotka nostavat kustannuksia entisestään. Liiallinen byrokratia ja hidas hallinto vaikeuttavat investointeja ja hidastavat innovaatioita.
Myös työvoimapula rajoittaa kasvua. Koulutustason lasku ja osaamisvajeet, erityisesti teknologia-aloilla, ovat heikentäneet työvoiman tarjontaa, vaikka työttömyys on matalalla. Yritykset kärsivät kohtaanto-ongelmasta, joka supistaa tuotantokapasiteettia ja hidastaa Saksan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Kuinka Saksa voi parantaa taloudellista potentiaaliaan?
Goldman Sachs Researchin mukaan Saksan päättäjillä on useita keskeisiä alueita, joilla he voivat vahvistaa maan talouskasvupotentiaalia.
“Sijoittajat seuraavat nyt, onnistuuko Merzin hallitus rakentamaan parantuneen suhdannetilanteen varaan tarttumalla rakenteellisiin haasteisiin ja nostamalla kasvua kestävällä tavalla,” todetaan Goldman Sahcsin raportissa.
Yksi mahdollinen ratkaisu työvoimapulaan olisi laajentaa nykyistä ohjelmaa, joka kannustaa työperäiseen maahanmuuttoon Länsi-Balkanilta, kattamaan myös maita kuten Turkki ja Egypti. Raportin mukaan kohdennettu työperäinen maahanmuutto on ratkaisevan tärkeää Saksan työvoimapulan hillitsemiseksi.
Energiahintojen osalta helpotusta on odotettavissa nesteytetyn maakaasun tarjonnan voimakkaan kasvun myötä. Sähkönhintojen pitkäaikainen hillitseminen kuitenkin edellyttäisi ei-energiaperäisten kustannusten leikkaamista, sillä ne muodostavat merkittävän osan sähkön hinnasta Saksassa. Hallitus voisi pienentää verkkomaksuja kannustamalla paikallista sähkön tuotantoa ja kulutusta, esimerkiksi jakamalla Saksan nykyisen yhtenäisen tarjousalueen useampaan osaan ja tukemalla alueellista hintadifferentiointia. Lisäksi tarvitaan keinoja vastata uusiutuvan energian tuotannon suureen vaihteluun joustavoittamalla kulutusta — esimerkiksi älymittareiden käyttöönoton, dynaamisten verkkomaksujen ja joustavan sähköntuotannon lisäämisen avulla.
Byrokratian vähentäminen ja hallinnon tehokkuuden parantaminen voisivat tehdä Saksasta yritysystävällisemmän ja tukea sekä startup-yrityksiä että investointeja. Tuloverojärjestelmän yksinkertaistaminen, sääntöjen yhdenmukaistaminen osavaltioiden välillä ja valvontaviranomaisten keskittäminen vähentäisivät sääntelyn monimutkaisuutta.
Lisäksi päättäjät voisivat edistää toimia, joilla monipuolistetaan kauppasuhteita ja vähennetään riippuvuutta yksittäisistä markkinoista. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen voisi yksinkertaistaa sen rakennetta ja lisätä työntekoon kannustavia elementtejä. Samalla varhaiseläkkeiden rajoittaminen vähentäisi paineita julkista eläkejärjestelmää kohtaan, ja terveydenhuollon digitalisointi sekä dataan perustuva kapasiteettisuunnittelu voisivat parantaa järjestelmän tehokkuutta.
