Maakuntavero vaikuttaa syvällisesti verojärjestelmään, arvioi Veronmaksajien toimitusjohtaja.
Sote-uudistus on tarkoitus toteuttaa 18:n maakunnaksi kutsutun itsehallintoalueen pohjalta. Maakuntamalliin liittyvä iso kysymys kansalaisten ja veronmaksajien kannalta on, saavatko tulevat maakunnat oman verotusoikeutensa samalla tavalla kuin kunnilla ja valtiolla on nyt.
Maakuntavero tarkoittaa käytännössä sitä sitä, että myös maakunnat tekisivät veropäätöksiä valtion ja kuntien ohella.
Hallitus on päättänyt asettaa parlamentaarisia komiteoita valmistelemaan merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia. Yksi näistä on maakuntaverokomitea.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen katsoo, että maakuntaverokomitean asettaminen on hallitukselta perusteltu ratkaisu. Lehtinen on komitean jäsen.
”Maakuntavero vaikuttaisi syvällisesti verojärjestelmään, joten on korkea aika huolellisesti punnita mahdollisten muutosten kaikki ulottuvuudet. Asetettu komitea sopii tähän tarkoitukseen”, Lehtinen toteaa.
Ajankohta maakuntaverokomitean asettamiselle on otollinen, sillä hallituksen kaavailuissa sote-uudistus käynnistettäisiin aluksi valtion rahoituksen perustalle. Sote-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ei siis olla ottamassa käyttöön maakuntien verotusoikeutta.
”Nyt on oivallinen tilaisuus käydä maakuntaveron käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä asiantuntevasti ja monipuolisesti läpi jo ennen verojärjestelmän mahdollisia muutoksia koskevien ratkaisujen tekemistä.”
Lehtinen korostaa mahdollisen maakuntaveron käyttöönoton vaikutusten arviointia myös valtakunnallisen veropolitiikan harjoittamisen kannalta.
”Kulloisenkin hallituksen ja eduskunnan on voitava tehokkaasti säädellä verotuksen tasoa ja rakennetta koko maassa, jotta veropolitiikan asianmukainen harjoittaminen on mahdollista.”
Lehtisen mukaan on ilmeistä, että uusien verottajien lisääminen nykyisten rinnalle tuottaisi tässä suhteessa uusia haasteita erityisesti ansiotulojen verotuksessa.
Alueellinen verotusoikeus on herättänyt epäilyksiä, että vero höllentäisi taloudenpitoa sekä johtaisi menojen paisumiseen ja verotaakan kiristymiseen.
Esimerkiksi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos pelkäsi vajaa vuosi sitten tiedotteessaan, että maakuntavero ei lisäisi alueiden vastuuta omista palveluistaan, vaan ”synnyttäisi uuden alueellisen tulonsiirtoautomaatin”.
Oikein toteutettuna aluehallinnosta ja uudesta verosta ei seuraa kuitenkaan uusia kustannuksia veronmaksajille, väittää EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto artikkelissaan.
”Ensinnäkin piirikuntien tehtävät ovat tiukasti rajatut, joten ne eivät voisi paisua hallitsemattomasti. Mallissa osapuilleen maakunnan kokoiset piirikunnat ottavat vastuun julkisesta terveydenhuollosta, mutta sosiaalipalvelut jäisivät edelleen kuntien järjestettäviksi.
Julkinen hallinto ei kasvaisi, vaan kutistuisi. Piirikuntiin siirtyisivät muun muassa yli kolmensadan kunnan terveystoimet ja 20 sairaanhoitopiiriä ja useiden kymmenien purettavien sote-kuntayhtymien tehtävät”, Haavisto toteaa.
