Omahan oraakkelin sijoittajakirjeet tarjoavat sijoittajille hyödyllisiä neuvoja ajoittamisen ikuisuusongelmaan.
Viimeaikainen koronakriisistä aiheutunut pörssiromahdus on saanut monet sijoittajat miettimään, onko nyt oikea aika ostaa osakkeita.
Monen sijoittajan huolena on, että tilanne saattaa osakemarkkinoilla vielä pahentua. Se pitää sijoittajia odottavalla kannalla. Toisaalta huolen saattaa myös olla myöhästyminen mahdollisuudesta ostaa osakkeita kurssipohjilta.
Markkinat ovat olleet viime päivinä selkeästi nousutunnelmissa painajaismaisen koronakriisin kurssiromahduksen jälkeen. Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksi nousi yli 3,4 prosenttia ja Nasdaq lähes 2,6 prosenttia.
Pörsseissä on tällä ja viime viikolla ollut jo useita nousupäiviä ja viikon aikana jenkkipörssien kurssinousu hätyyttelee jo kymmentä prosenttia.
Markkinoiden optimismia ruokkii se, että koronavirustartuntojen leviämisessä alkaa tulla vähitellen tulla huippu vastaan. Tähän mennessä Yhdysvalloissa eniten uusia tartuntoja on rekisteröity viime lauantaina, yli 34 000. Sen jälkeen päivittäisten tapausten määrät eivät ole enää nousseet. Tosin kuolleisuusluvut nousivat keskiviikkona ja torstaina uudelle tasolle, mutta tartuntojen kasvun pysähtyminen luo silti optimismia.
S&P 500 -osakeindeksi on noussut jo lähes 24 prosenttia koronakriisin pohjilta 23. maaliskuuta jälkeen.
Osakeindeksien lisänousu saattaisi vähentää ainutlaatuisia ostotilaisuuksia, joita kurssien lasku on sijoittajille tarjonnut.
Mitä tällaisesta tilanteesta ajattelee maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffett?
Onko makrotalouden indikaattoreista apua?
Buffettin mielestä sijoittajan ei kannata odottaa talousnäkymien paranemista ennen osakkeiden ostamista, kertoo amerikkalaisella GuruFocus-sivustolla analyytikko Robert Stephens. Stephens kävi läpi sijoitusgurun legendaarisia sijoituskirjeitä vuosien ajalta.
Omahan Oraakkeli kirjoitti esimerkiksi vuoden 2008 sijoittajakirjeessään Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille näin:
Olemme esimerkiksi varmoja siitä, että talous tulee olemaan raunioina koko vuoden 2009 – ja luultavasti pidempäänkin – mutta siitä emme voi päätellä, tulevatko pörssikurssit nousemaan vai laskemaan.
Mitä Buffett siis tällä haluaa kertoa? Moni sopivaa osakkeiden ostohetkeä etsivä sijoittaja yrittää löytää erilaisista makrotalouden indikaattoreista tukea ostopäätöksille ja ajoitukselle. Buffett kuitenkin antaa ymmärtää, ettei näistä indikaattoreista ole hyötyä.
Stephens muistuttaa, että makrotalous on itse asiassa yleensä seurannut viiveellä osakemarkkinoiden kehitystä, eikä toisinpäin. Siksi talousindikaattoreiden seuraaminen ei anna sijoittajalle lisäarvoa siitä, mihin osakkeet tulevat suuntaamaan tulevaisuudessa.
Jos siis sijoittaja jää odottamaan, että talousindikaattorit, kuten työllisyysluvut, bruttokansantuote ja kuluttajien luottamus kohenevat, voi olla jo liian myöhäistä ostaa osakkeita silloin, kun niissä on kunnolla nousuvaraa.
Odottaessaan talouden elpymistä sijoittajat ottavat sen riskin, että heiltä jää hyödyntämättä suuri osa kurssinoususta.
Näin kävi Stephensin mukaan vuonna 2009, kun Yhdysvaltain talous supistui 2,8 prosenttia. Se oli maan ensimmäinen taantuma sitten vuoden 1991, ja kuitenkin Buffettin arvio osoittautui oikeaksi:
Dow-indeksi oli kirjeen kirjoituspäivänä pisteluvussa 7,063 ja vuoden lopussa se oli 10,428.
Ne sijoittajat, jotka olivat odottaneet merkkejä taloustilanteen paranemisesta, olivat parissa kuukaudessa jääneet paitsi yli 50 prosentin tuotoista!
Markkinatunnelmat ja VIX-indeksi
Toinen sijoittajia tällä hetkellä kiinnostava tekijä on markkinatunnelma eli sentimentti. Gurufocus mainitsee, että esimerkiksi osakemarkkinoiden odotettua volatiliteettia kuvaavasta VIX-indeksistä sijoittaja voi saada tietoa sijoittajien tuntemasta luottamuksesta tai pelosta.
VIX nousi maaliskuussa korkeammalle kuin kertaakaan 11 vuoden aikana ja on pysynyt korkealla jopa Yhdysvaltain suurimpien yritysten osakkeiden viimeaikaisen markkinarallin aikana.
Buffettin mukaan voi kuitenkin olla tuhoisaa jäädä odottamaan, että muiden sijoittajien käsitys osakkeiden kehityksestä muuttuisi positiivisemmaksi.
Näin hän totesi sijoittajakirjeessään vuonna 1994:
Kuvitelkaa, miten kalliiksi olisi tullut, jos olisimme antaneet pelkomme tuntematonta kohtaan estää meitä hyödyntämästä pääomaamme. Itse asiassa olemme yleensä tehneet parhaat ostomme silloin, kun jonkin makrotapahtuman herättämät huolet olivat huipussaan. Pelko on muotivillityksiä seuraavan vihollinen, mutta fundamentalistin ystävä.
Tämä kommentti korostaa Stephensin mukaan Buffettin taipumusta jättää muut huomiotta ja sijoittaa silloin, kun volatiliteetti on suurta. Tämä voi johtaa tappioihin lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se voi olla johdonmukainen tapa hyödyntää matalia hintoja markkinoilla.
Yksinkertainen ratkaisu ajoitukseen
Kun sijoittajan tarkoituksena on parantaa sijoitussalkun arvoa pitkällä aikavälillä, voi olla markkinoiden ajoitusta yksinkertaisempi ratkaisu ostaa laadukkaiden yritysten osakkeita silloin, kun niiden arvo on alhaalla.
Stephensin mukaan Buffett korosti tätä kirjeessään Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille vuonna 1994:
30 vuotta sitten kukaan ei olisi pystynyt ennustamaan Vietnamin sodan valtavaa laajenemista, palkka- ja hintasääntelyä, kahta öljykriisiä, presidentin luopumista virastaan, Neuvostoliiton hajoamista, Dow-indeksin putoamista 508 pisteellä päivässä tai valtion velkakirjojen tuoton vaihtelemista 2,8 prosentin ja 17,4 prosentin välillä.
Kaikista näistä ennustamattomista tekijöistä huolimatta S&P 500 -indeksin vuosituotto on viimeisten 50 vuoden ajan ollut yli 10 prosenttia, Stephens muistuttaa.
Kaikista näistä Buffettin kommenteista voidaan siis vetää se johtopäätös, että Omahan Oraakkelin mielestä sijoittajien on siis parasta vain tunnustaa markkinoiden liikkeiden ennustamisen vaikeus. Sijoittajan kannattaa pyrkiä sen sijaan pitkäjänteisesti hankkimaan salkkuunsa vahvojen yritysten osakkeita silloin, kun niitä saa ostettua edulliseen hintaan.
Toisin sanoen sijoittajan kannattaa tutkia yritysten arvostuskertoimia, talouden tunnuslukuja ja kasvunäkymiä – ja tehdä ostopäätös perusteella, eikä markkinoiden tunnelmia tai makrotalouden tilaa arvioimalla.