Etätöitä tekevistä palkansaajista puolet kertoo, ettei esimies seuraa heidän työtaakkaansa tai jaksamistaan.
Kuitenkin joka neljäs sanoo, ettei ole saanut kriisiaikana riittävän hyviä ohjeistuksia esimieheltään etätyön tekemiseen.
Tämä kävi ilmi Toimihenkilöliitto ERTOn tekemästä kyselystä. ERTO selvitti palkansaajana työskentelevien etätyön tekemistä kyselytutkimuksella huhtikuun alussa. Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita, jotka olivat työelämässä palkansaajina maaliskuun alkupuolella, juuri ennen koronaepidemian varsinaista alkua. Tällä otantatavalla haluttiin varmistaa se, että mukaan otokseen on mahdollista tulla mukaan myös sellaisia, jotka ovat koronaepidemian vuoksi joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi.
Kolmasosa kaikista palkansaajista tekee tällä hetkellä etätöitä. Pääkaupunkiseudulla etätöitä tekee puolet kaikista työntekijöistä. Asiantuntijoista ja toimihenkilöistä etätyötä tekee Suomessa tällä hetkellä jopa 65 prosenttia.
Peräti 40 prosenttia etätyötä tekevistä kertoo työssä jaksamisensa huonontuneen koronakriisin aikana.
”Kun ottaa huomioon, että joka kolmas kertoo tekevänsä etätyötä nyt ensimmäistä kertaa koskaan, moni voi olla aika hukassa tässä tilanteessa”, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.
Aaltonen peräänkuuluttaakin hyvän johtamisen merkitystä. Esimiehen tehtävänä on seurata työaikaa, työn etenemistä ja työntekijän kuormittumista aktiivisesti myös etätyössä.
”Kun emme ole päivittäin kasvotusten samassa tilassa, on keskusteluyhteys ja tilanneseuranta entistä tärkeämpää. Työajan riittävyyden ja työssä jaksamisen arvioiminen ovat korona-aikana entistäkin vaikeampia tehtäviä. Esimiehen olisi hyvä ottaa tavaksi jutella alaistensa kanssa muustakin kuin tiukasti työhön liittyvistä asioista ja tunnustella muun muassa jaksamista”, Aaltonen sanoo.
Joka viides etätyötä tekevistä kertoo kyselyssä, ettei ole saanut työnantajalta mitään etätyötä tukevia työvälineitä. 41 prosenttia kertoo saaneensa osan riittävistä välineistä.
”On työnantajan intressi ja tehtävä varmistaa, että etätyössä työvälineet ovat kunnossa eli esimerkiksi että tietokone on etätyöhön soveltuva, työntekijällä on tarvittaessa langattomat luurit käytössä ja että näyttökin on riittävä. Vakavalta piittaamattomuudelta kuulostaa, ettei viidesosa ole saanut etätyössä tarpeellisia välineitä laisinkaan”, Aaltonen huomauttaa.
Yritysten johtamiskulttuuri kannattaa luoda nyt etätyötä tukevaksi, sillä etätyön tekeminen lisääntyy varmasti tuntuvasti koronakriisin jälkeen verrattuna sitä edeltävään aikaan.
”Kysyimme jäseniltämme syksyllä ennen koronakriisiä etätyön tekemisestä. Silloin jo kolmasosa sanoi haluavansa tehdä tulevaisuudessa enemmän etätöitä”, sanoo Aaltonen.
