EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat suomalaisiin kauppoihin nähden epäreilua ja merkittävää kilpailuetua, väittää Kaupan liitto.
Liiton mukaan erään merkittävimmistä eroista tuo tuoteturvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Sen pitäisi tasapuolisemman kilpailun vuoksi ja kuluttajaturvallisuudenkin vahvistamiseksi koskettaa myös EU:n ulkopuolella tehtävää kuluttajakauppaa.
EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat kaupan liiton mielestä suomalaisiin kauppoihin nähden epäreilua kilpailuetua alhaisempien postikulujen, löyhemmän verotus- ja tullauskohtelun sekä puuttuvan kuluttajansuojan ja tuottajavastuun osalta. Lisäksi ne ovat vapaamatkustajia tuoteturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä.
”Tällä hetkellä erityisesti kiinalaisista verkkokaupoista myydään suomalaisille kuluttajille yleisesti tuotteita, jotka eivät täytä EU:n vaatimuksia tuoteturvallisuudesta”, kertoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto.
EU:ssa toimivat tuottajat eivät tuoteturvallisuusdirektiivin nojalla saa saattaa markkinoille muita kuin turvallisia tuotteita. Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että kulutustavarasta ei saa aiheutua vaaraa terveydelle tai omaisuudelle. Lainsäädännössä on määritetty valmistajan, maahantuojan ja jakelijan vastuut tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa.
”Tuoteturvallisuutta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta valvovat viranomaiset, Suomessa muun muassa Tulli ja Tukes, ovat EU:n ulkopuolisen verkkokaupan osalta melko aseettomia. Kivijalkakaupan ajalle tarkoitettu lainsäädäntö ei tunnista rajat ylittävässä verkkokaupassa vastuutahoa, johon viranomainen voisi kohdistaa vaatimuksia tai pakkokeinoja, sillä EU-valmistajaa, -maahantuojaa tai -jakelijaa ei tyypillisesti ole”, Koivisto taustoittaa.
Kaupan liitto vaatii, että EU:n kuluttajatuotteiden turvallisuutta koskevan sääntelyn on koskettava myös EU:n ulkopuolelta tehtävää kuluttajakauppaa ja myös markkinavalvonnan on toimittava nykyistä tehokkaammin.
Kustannusetu aasialaiselle verkkokaupalle on huomattava
Jos halpaa kiinalaistavaraa Eurooppaan suoltavat markkina-alustat, kuten Wish, AliExpress tai Amazon, olisivat vastuussa välittämistään tuotteista ja niiden pitäisi noudattaa EU:n turvallisuus- ja laatustandardeja kuten muidenkin toimijoiden, kustannusero esimerkiksi suomalaiskauppoihin olisi pienempi.
Kaupan liitto kysyi Aasiasta tuotteita hankkivilta Kaupan liiton jäsenyrityksiltä arviota, kuinka monta prosenttia vähemmän olisi Kiinassa tai muualla Aasiassa valmistetun tuotteen hankintahinta yritykselle, jos se ei vaatisi eikä valvoisi EU:n turvallisuus- ja laatustandardien täyttymistä eli esimerkiksi erilaisiin materiaaleihin, valmistukseen tai kuluttajaturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi yrityksellä voi olla vielä ylimääräistä omavalvontaa ja omia, EU-standardeja tiukempia laatuvaatimuksia.
”Vastausten perusteella pelkästään tuoteturvallisuuteen liittyvä kustannusetu aasialaiselle verkkokaupalle on kymmeniä prosenttiyksikköjä ”, kertoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja
Hankintahinnan päälle eurooppalaiset yritykset maksavat lisäksi tullimaksut, jotka peritään 150 euroa ylittävistä tuote-eristä. Aasialaisten verkkokauppojen yksittäiset lähetykset suomalaisille asiakkaille harvoin ylittävät 150 euron tullirajaa.
Suomalaiset luottavat kotimaiseen kauppaan ja kuluttajaviranomaisiin
Suomalaiset kuluttajat ovat tottuneet pääsääntöisesti hyvin toimivaan ja kuluttajien oikeuksia kunnioittavaan kauppaan sekä heidän oikeuksiaan valvoviin kuluttajaviranomaisiin.
Euroopan komission julkaiseman Consumer Conditions Scoreboardin mukaan suomalaisten luottamus kotimaiseen kauppaan ja viranomaisiin on yksi korkeimmista EU:ssa. Kuluttajien mielestä myös mahdollisten erimielisyyksien selvittäminen kotimaisen kaupan kanssa ilman tuomioistuimia on Suomessa toiseksi helpointa Euroopassa.
”Voivatko tottumus ja luottamus asiallisesti toimiviin viranomaisiin ja kauppaan luoda liiallista luottamusta myös ulkomaiseen etä- ja verkkokauppaan ja omaan kuluttajaturvaan ja tehdä kuluttajasta huolettoman verkko-ostajan”, pohtii Kurjenoja.
Lähes kolme viidestä suomalaiskuluttajasta tekee ostopäätöksen ennen kaikkea hinnan perusteella. Mitä aktiivisempi digiostajana on, sitä enemmän hinnalla on merkitystä. Kaupan liitossa parhaillaan työstettävän, digikuluttajien vastuullisuusasenteita kartoittavan tutkimuksen ennakkotulosten mukaan paljon verkko-ostoksia tekevät ovat myös muita välinpitämättömämpiä tuoteturvallisuudesta.
Suurin osa heistäkin tekee tai kertoo tekevänsä ostoksia mieluummin eurooppalaisista kuin aasialaisista kaupoista juuri tuoteturvallisuuden vuoksi, mutta yli kolmasosalle paljon verkko-ostoksia tekevistä asialla ei ole suurta merkitystä.
“Ehkä viimeaikaiset surkuhupaisat käänteet kiinalaisten hengitysmaskien ja suojavarusteiden laadusta havahduttavat meidät arvostamaan eurooppalaisen tuoteturvallisuuden lisäksi myös sääntöjä noudattavia kauppojamme”, Kurjenoja toivoo.
