Professorit Carmen Reihart ja Kenneth Rogoff eivät ole yhtä optimistisia talouden elpymisen suhteen kuin osakemarkkina.
Professorit Carmen Reihart ja Kenneth Rogoff ovat tulleet tunnetuksi Kansainvälisen valuuttarahaston tehtäviensä lisäksi muun muassa kirjoittamastaan kirjasta: ”This Time Is Different: Eight Centuries of Financial Folly”.
Reihart ja Rogoff kertoivat Bloombergille olevansa samaa mieltä siitä, että osakemarkkinoiden viimeisen kuukauden vahvan kehityksen taustalla on ennen kaikkea massiivinen elvytys, arviot talouden nopeasta elpymisestä sekä optimismi siitä, että kysyntä palautuu samanlaiseksi kuin se oli ennen koronakriisiä.
Ennen koronakriisiä Yhdysvaltain työllisyys oli vahvinta sitten 1960-luvun ja rahapolitiikka oli kiristymässä. Korona sai kuitenkin aikaan sen, että suunta rahapolitiikassa muuttui nopeasti ja nyt nollakorkojen ympäristö näyttää jämähtäneen myös USA:han kenties usean vuoden ajaksi.
Professorit eivät ole yhtä optimistisia talouden elpymisen suhteen kuin osakemarkkina. Rogoff muistuttaa, että toisen maailmansodan jälkeisten finanssikriisien jälkeen on kestänyt keskimäärin neljä vuotta, kunnes talous on päässyt samalle kasvutrendille kuin ennen kriisejä.
Suuren 1930-luvun laman jälkeen talouden palautuminen vei peräti 10 vuotta. Rogoffin mukaan nykyinen tilanne muistuttaa monin tavoin juuri 1930-luvun lamaa. Parhaimmillaan elpyminen voisi hänen mukaansa muistuttaa U-muotoa ja vuoden 2019 BKT per asukas saavutettaisiin Yhdysvalloissa viiden vuoden kuluttua. Myös Reinhart on samoilla linjoilla, sillä hän ei usko, että taloudessa nähtäisiin nopeata elpymistä, tai kysynnän palautumista aikaan ennen pandemiaa.
Reinhart ja Rogoff ottivat haastattelussa myös kantaa maiden velkaantuneisuuteen. Markkina hinnoittelee korkotason ja inflaation pysymistä matalana. Jos markkina on oikeassa, eikä matkalla tule uusia kuoppia, pysyy tilanne Rogoffin mukaan maiden korkean velkaantuneisuuden osalta hallinnassa. Reinhart nostaa maiden velkaantuneisuudesta puhuttaessa esiin Italian tilanteen. Etelä-Euroopan velkakriisin maiden Kreikan, Irlannin ja Portugalin bruttokansantuote on yhteensä vain noin kolmannes Italian bruttokansantuotteesta. Italian vaikeudet voivat pahimmillaan johtaa uuteen velkakriisiin, jonka toinen potentiaalinen maa voi olla Espanja.
Kiinan tulevaisuuden suhteen sekä Reinhart että Rogoff ovat samaa mieltä siitä, että maan talouskasvu hidastuu. Sitä vastoin on varsin haastava arvioida maan velkaongelman suuruutta. Se kuitenkin tiedetään, että erityisesti Kiinan yrityssektori on korkeasti velkaantunut ja maassa on ylikapasiteettia monilla toimialoilla.
Reinhartin mukaan Kiinan talouskasvu tulee asettumaan koronakriisin jälkeen selvästi alle kuuteen prosenttiin. Rogoffin näkemys on, että seuraavan kahden tai kolmen vuoden aikana Kiinan talouskasvu voi olla prosentin luokkaa, joka on kelvollinen lukema verrattuna siihen, että länsimaat tulevat olemaan laman kourissa. Rogoffin mukaan Kiinan haasteet väestön demografisesta muutoksesta Euroopan suuntaan saavat aikaan sen, että talouskasvu on koronakriisin jälkeen pitkällä aikavälillä kolmen prosentin tasolla.
Lopuksi Rogoff otti vielä haastattelussa kantaa inflaation kehitykseen. Näkyvyys inflaation kehityksen osalta on heikko, joskin deflatorinen eli laskevien hintojen ympäristö on todennäköinen. Tuotannon vähentyminen, kysynnän heikentyminen ja globalisaation kääntyminen laskuun saavat yhdessä aikaan deflaatiota.
