Yhdysvalloissa päättäjien tekemillä koronan aiheuttamilla vastatoimilla on modernin rahateorian piirteitä, kertovat varainhoitoyhtiö Pictetin asiantuntijat.
Yhdysvalloissa päättäjien koronaviruksen takia toteuttamiin voimakkaisiin toimiin heijastuvat alijäämän kontrolloimaton kasvu, matalat korot ja keskuspankin aktiivinen toiminta. Nämä ovat kiistellyn modernin rahateorian (MMT) kulmakiviä, toteavat varainhoitoyhtiö Pictetin asiantuntijat Thomas Costerg ja Jacquis Henry sijoittajakirjeessään.
Moderni rahateoria väittää kiteytetysti, että suvereeni valtio, jolla on oma valuutta ja oma keskuspankki, voi velkaantua keskuspankkinsa myöntämillä lainoilla niin kauan kuin inflaatio pysyy aisoissa.
Costergin ja Henryn mukaan modernin rahateoria todennäköisesti pysyy suosiossa ja saa uusia kannattajia käännynnäisistä, jotka ovat aiemmin kannattaneet perinteistä budjettikuria tai pelänneet, että valtionvelan kasvattaminen syö yksityisiä investointeja.
Modernin rahateorian kannattajat näkevät joukkolainamarkkinoiden rauhallisen reaktion koronaviruksen takia tehtyihin massiivisiin finanssipoliittisiin elvytyspaketteihin todisteena siitä, että valtion velan liikkeeseenlaskun raja on pelättyä paljon kauempana.
Modernin rahateorian arvostelijat taas väittävät, että rahaa ei voi painaa rajattomasti. Arvostelijoiden mukaan moderni rahateoria puhtaimmassa muodossaan voi tuoda rahoitus- ja rahamarkkinoille merkittävää epävakautta.
Pictetin keskimmäisessä skenaariossa päättäjät Yhdysvalloissa noudattavat modernin rahapolitiikan ”pehmeää” versiota eli eivät sen puhtainta muotoa.
”Arvioimme poliittisen vaikutusvallan kasvavan, mutta emme usko Fedin joutuvan suoraan Valkoisen talon ohjaukseen. Fediin ja poliitikkoihin kohdistuu kuitenkin edelleen huomattavaa painetta talouden elvyttämiseksi tulevina vuosina, joten on olemassa riski luisusta puhtaampaan moderniin rahapolitiikkaan. Pidämme tätä makrotalouden ja finanssimarkkinoiden vakauden kannalta huonona asiana”, Costerg ja Henry toteavat.
Moderni rahateoria nousi laajempaan julkiseen keskusteluun finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa tiukan talouskurin vastapainona. Moderni rahateoria korostaa, että itsenäisesti omalla valuutalla toimiva valtio voi rahoittaa julkiset menonsa painamalla rahaa. Löysän finanssipolitiikan rajoite ei siis ole valtion velkaantuminen, vaan inflaatio. Niin kauan kun rahan määrän lisäys ei luo inflaatiota, voi valtio lisätä alijäämäänsä velkaantumalla omalle keskuspankilleen.
Modernin rahateorian kannattajat uskovat, että valtio voi keskuspankilleen velkaantumalla saavuttaa täystyöllisyyden. Teorian kannattajat luottavat enemmän finanssipolitiikkaan kuin keskuspankin itsenäiseen rahapolitiikkaan.
Moderni rahateoria jakaa vahvasti mielipiteitä taloustieteilijöiden keskuudessa. Esimerkiksi suomalaisista taloustieteilijöistä 77 prosenttia torjuu väitteen, jonka mukaan valtioiden, joilla on oma valuutta, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden alijäämistä, koska ne voivat luoda rahaa velkojensa maksuun.
