Makrotalous

Kauppakamari peukuttaa EU:n elvytyspaketin puolesta – rahat kasvun tukemiseen

Julkista rahoitusta on käytettävä ensisijaisesti vauhdittamaan yksityisen sektorin tuotekehitystoimintaa ja investointeja.

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola
Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva Liisa Takala.

Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi 21. heinäkuuta sopuun EU:n elpymispaketista. Sen tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen.

Elpymispaketti on monivuotinen rahoituskehys, joka asettaa rajat sille, kuinka paljon rahaa EU voi käyttää eri politiikan aloilla tietyn ajanjakson (vähintään viiden vuoden) aikana. Viime aikoina pitkän aikavälin budjetti on tehty yleensä seitsemäksi vuodeksi.

Kansallisten budjettien sijaan EU-budjetti on ennen kaikkea investointibudjetti. Siitä ei rahoiteta esimerkiksi peruskoulutusta tai puolustusta, vaan se keskittyy ennen kaikkea eurooppalaisen lisäarvon tuomiseen kasvun ja kilpailukyvyn kautta sekä käytännön solidaarisuuteen, esimerkiksi tukemalla koronaviruksesta pahiten kärsiviä maita.

Kauppakamarin mielestä Suomen on suunnattava EU:n elvytyspaketin rahoitus merkittäviltä osin yritysten hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja kestävän, vähähiilisen talouden ratkaisuja. Lisäksi tie- ja raideliikenteen infraan on tehtävä mittavia panostuksia, joilla tuetaan vientiteollisuuden kilpailukykyä sekä vähennetään liikenteen päästöjä, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Euroopan elpyminen ja EU:n jäsenmaiden saaminen kasvu-uralle vaativat suuria julkisia ja yksityisiä investointeja.

”Keskuskauppakamari näkee, että julkista rahoitusta on käytettävä ensisijaisesti vauhdittamaan yksityisen sektorin TKI-toimintaa ja investointeja. Niin tuetaan parhaiten työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua. Rahoitus on suunnattava hankkeisiin, jotka edistävät talouden uudistumista, kestävää kasvua ja digitalisaation edistämistä”, toteaa Sipola.

Suoria julkisia investointeja Keskuskauppakamari ohjaisi myös liikenneinfraan. Tie- ja raideverkon perusparannuksilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja siten vähentää liikenteen päästöjä. Panostuksilla tulisi lisätä sekä raidekapasiteettia että parantaa tieinfraa.

”Saavutettavuus sekä sujuvat logistiikkaketjut ovat myös keskeisessä roolissa yritysten ja varsinkin vientiteollisuuden menestyksessä. Talouden uusi kasvu vaatii, että vientiteollisuutemme kansainvälistä kilpailukykyä parannetaan. Liikenneinfran kunto on kilpailukykytekijä, joka on täysin omissa käsissämme”, Sipola toteaa.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että EU:n jäsenmaat saavuttivat sovun 750 miljardin elvytyspaketista heinäkuussa. EU:n yhtenäinen toiminta koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin ratkaisemiseksi on perusteltua, sillä EU:n sisämarkkinoiden toipumisella on suuri merkitys jokaisen jäsenmaan oman talouden kääntämisessä kasvu-uralle.

Keskuskauppakamari kuitenkin alleviivaa, että poikkeuksellisen suuren elvytysoperaation onnistumisen ratkaisee se, kuinka tehokkaasti rahoitus eri jäsenmaissa käytetään talouden uudistamiseen, kestävään kasvuun ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä keskustelu on nyt nopeasti käynnistettävä myös Suomessa.

Suomen osuus EU:n elvytyspaketista on arviolta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021-2023. Jäsenmaat toimittavat suunnitelmansa elvytyspaketin käyttöön liittyen Euroopan komissiolle. Suunnitelmille on saatava muiden jäsenmaiden hyväksyntä.

”Komission arvioi elpymissuunnitelmat kahden kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta. Elvytyksen kanssa ei tule aikailla. Suomen on tartuttava toimeen ripeästi suunnitelman laatimisessa, jotta elvytyspaketin rahoitus saadaan käyttöön heti ensi vuoden alussa”, Sipola päättää.

Eurooppalaisten investointien elvyttäminen ajaa Suomen ja suomalaisyritysten asiaa, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”Maamme talous ja vienti nojaavat investointihyödykkeiden kysyntään. Ja viennistämme peräti 60 prosenttia menee EU:n sisämarkkinoille. Siksi Suomen jälleenrakennuksen onnistuminen riippuu suurelta osin juuri EU-markkinoitten investointiaktiivisuudesta. On hyvät syyt vahvistaa sitä lainamuotoisella EU-rahoituksella.”

GnS Economicsin ekonomisti Tuomas Malinen ei usko, että elpymisrahasto pelastaa Suomen vientiä.

”Yksi käsittämättömimmistä väitteistä, mitä Suomessa EU:n ehdottamaan ”elpymisvälineeseen” liitetään, on että se pelastaisi vientimme. Ajatuksena ilmeisesti on, että ehdotettu 750 miljardia jotenkin mystisesti pelastaisi EU:n lähes 14 000 miljardin talouden”, Malinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissa.

Malisen mielestä on päivänselvää, että elvytysrahaston esitetty summa ei riitä mihinkään, koska jo pelkästään Etelä- ja Keski-Euroopan pankkien tukemiseen on vaadittu 500 miljardia.

Kommentoi
Ylös
>