Suomessa oli vuoden 2019 syyskuussa sähköautoja 25 033 kappaletta, joista täyssähköautoja 4 204 kappaletta ja ladattavia hybridejä 20 829 kappaletta. Henkilöautoja sen sijaa on Suomessa noin 2,7 miljoonaa, joten sähköajoneuvojen osuus on toistaiseksi pieni.
Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään 250 000 sähköauton tavoite vuoteen 2030. Tämä tavoite sisältää täyssähköautojen ja ladattavien hybridien lisäksi polttokennoautot (vetyautot). Liikenteen ilmastopolitiikan ILMO 2045 -työryhmän raportissa asetetaan tavoitteeksi 670 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä, jos tavoitellaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamista kokonaan vuoteen 2045 mennessä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Motiva Oy:n ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n vuonna 2019 valmistuneessa GASELLI-tutkimushankkeessa arvioidaan ladattavien autojen määrän nousevan ilman erityisiä toimia noin 80 000 täyssähköautoon ja 290 000 ladattavaan hybridiin vuoteen 2030 mennessä. Erilaisilla kannustimilla määrä voisi olla vuoteen 2030 mennessä jopa 300 000 täyssähköautoa ja 230 000 ladattavaa hybridiä.
Sähköajoneuvojen lukumäärän lisäämiseksi maksetaan täyssähköauton ostajalle tai pitkäaikaisvuokraajalle hankintatukea 2 000 euroa vuosina 2018–2021. Tukea myönnetään yksityishenkilölle ja auton kokonaishinta voi olla enintään 50 000 euroa.
Hankintatuesta huolimatta täyssähköautoilu on Suomessa Euroopan toiseksi kalleinta.
Nyt sähköautojen yleistymistä halutaan kirittää porkkanan lisäksi myös kepillä.
Taloyhtiöt nimittäin velvoitetaan lisäämään sähköautojen latausmahdollisuuksia. Ensi keväästä alkaen suuren korjaushankkeen yhteydessä on pakko asentaa latausvalmius, jos talossa on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa.
Eduskunta on hyväksynyt lain, jolla taloyhtiöt velvoitetaan varautumaan sähköautojen lisääntymiseen.
Laki velvoittaa kaikkia niitä taloyhtiöitä, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa. Niiden pitää suuren korjauksen yhteydessä asentaa latausvalmius jokaiselle pysäköintipaikalle, vaikka korjaus koskisi aivan muita rakennuksen osia. Tällaisia ovat esimerkiksi remontit, jotka sisältävät julkisivun remontoinnin, ikkunoiden uusimisen sekä yhden tai useamman teknisen järjestelmän korjauksen.
Isännöintiliitto on suhtautunut EU-direktiiviä tiukempaan lakiin koko ajan kriittisesti, vaikka kannattaakin energiatehokkuustoimia. Tiukka laki voi kuitenkin vaikeuttaa rakennusten korjaamista.
”Laki koskee myös hyvin pieniä taloyhtiöitä, joilla on jo entuudestaan ongelmia korjausten rahoittamisessa ja taloyhtiölainan saamisessa. Nyt niiden täytyy välttämättömien korjausten lisäksi asentaa latausvalmius eli remontin hintalappu kasvaa”, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius sanoo.
Kovia velvoitteita on perusteltu Suomen hiilineutraaliustavoitteilla. Isännöintiliitto muistuttaa, että liikenteen ohella pitäisi huomioida asumisen hiilijalanjälki, joka on suuri. Siihen puuttumalla säästettäisiin niin rahaa kuin luontoakin.
”Taloyhtiöissä voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän energiatehokkuustoimia. Erilaiset kannustimet esimerkiksi energiaremontteihin olisivat tärkeitä. Nyt velvoitetaan latauspistevalmiuteen ja se voi tarkoittaa, ettei muita, mahdollisesti tehokkaampia energiansäästöratkaisuja ole varaa toteuttaa”, Lithenius huomauttaa.
Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa sähköauton latauspiste myöhemmin. Velvoitetta varsinaisen latauspisteen asentamiseen ei ole, vaan siitä päättää taloyhtiö.
Laki tulee voimaan niin pian kuin mahdollista. Taloyhtiöiden osalta velvoitteita sovelletaan hankkeisiin, joita koskevat lupahakemukset tulevat vireille 11.3.2021 alkaen.
Artikkelia täydennetty 21.10.2020.
