Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan Suomi tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa, koska vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on noin 130 000 vähemmän. Myös hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa useilla toimilla.
Suomessa tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa työmarkkinoiden osaamisvajeiden ja yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi.
”On tullut viestiä hyvin laajasti yrityksiltä eri puolilta Suomea, että osaavan työvoiman saanti on vaikeutunut. Me emme löydä riittävästi osaajia Suomesta”, HS raportoi työministeri Tuula Haatainen (sd) sanoneen vuoden alussa. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
”Osaajia löytyy muualta, mutta prosessi on hirvittävän hidas”, Haatainen sanoi. ”Se kasvupotentiaali, mikä yrityksissä on, on voitava toteutua.”
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen yhtyy viestiin. Rekrytointeja hankaloittaa ulkomaalaisten osaajien hidas lupamenettely. Paananen kertoo Twitterissä ilmiön näkyvän Supercellin arjessa päivittäin.
– Suomeen olisi tulossa maailmanluokan osaajia ja erittäin hyviä veronmaksajia, mutta meidän byrokratiamme estää heidän saamisen tänne. Maailmanluokan tekijä ei odota 3–4 kuukautta lupaa, Paananen jatkoi.
Englannin asema yhtenä työkielenä suomalaisissa yrityksissä vahvistuu vuosi vuodelta, etenkin it-aloilla. Mitä jos suomalaisessa yrityksessä työkielenä olisikin englanti? Entä mitä hyötyä yritykselle on kansainvälisestä työyhteisöstä?
Holvi toimii kuten mikä tahansa suomalainen yhtiö, vaikka työkielenä on englanti
Digitaalisia taloudenhallintapalveluita nykyajan freelancereille ja yrittäjille tarjoava yritys Holvi on kansainvälinen yritys, jonka juuret ovat Suomessa. Yrityksessä on 140 työntekijää ja yli 30 eri kansallisuutta. Työkielenä toimii englanti.
Holvin toimitusjohtaja Antti-Jussi Suominen kertoo, että yhtiö toimii kuten mikä tahansa muu suomalainen yhtiö. Englanti työkielenä on vahvuus, joka mahdollistaa muun muassa työntekijöiden palkkaamisen laajemmasta joukosta oman alansa ammattilaisia.
– Holvin tiimissä on edustettuna yli 30 kansallisuutta, mikä takaa meille laajan ja monipuolisen näkökulman kehitystyöhömme. Monipuolinen kattaus kokemuksia, näkökulmia ja taustoja on merkittävä apu uusien tuotteiden, palveluiden ja ideoiden luomisessa, Suominen kertoo.
Työyhteisössä tulee kuitenkin muistaa Suomisen mukaan, että siellä yhdistyvät useat eri taustat ja kulttuurit, joten myös työskentelytavat ja odotukset työelämästä ja työpaikan kulttuurista voivat olla erilaiset.
– Viestinnän tulee olla todella selkeää ja tarkkaa, kun viestitään jollain muulla kuin ihmisten omalla äidinkielellä. Selkeä viestintä on erityisen tärkeää etenkin nyt, kun teemme etätöitä.
Holvi tarjoaa kielimuuria estääkseen työntekijöille, jotka eivät puhu suomea, kielikursseja helpottaakseen heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
”Työperäinen maahanmuutto helpottuu, kun palkkaava yritys ei vaadi suomen kielen osaamista”
Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on avain innovaatioihin ja tärkeä osa globaalia menestystä. Yritykset, joissa on sekä luontaista, eli ominaisuuksia, joihin on synnytty, että hankittua monimuotoisuutta menestyvät todennäköisesti paremmin ja kehittävät uusia innovaatioita, Suominen kertoo.
Kaikki yritykset eivät toivokaan laajentavansa toimintaa Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta kilpailun yritysten välillä kiihtyessä niin Suomessa kuin ulkomaillakin, on tärkeää, että yrityksillä on tarjolla mahdollisimman laaja joukko, josta palkata osaajia.
– Suomi tarvitsee myös lisää työntekijöitä välttääkseen osaajapulan tulevaisuudessa, sillä väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Joillakin aloilla on pulaa osaajista jo nyt. Työperäinen maahanmuutto helpottuu, kun palkkaava yritys ei vaadi suomen kielen osaamista, Suominen tuo esiin.
Suomella on paljon tarjottavaa ulkomaalaisille työntekijöille: elämän perusedellytykset kuten terveydenhoito ja turvallisuus ovat kunnossa, ja onhan Suomi valittu maailman onnellisemmaksi maaksi useaan kertaan. Näitä valttikortteja voidaan hyödyntää Suomisen mukaan, jos helpottaisimme myös työn löytämistä löysäämällä kielivaatimuksia.
Toisaalta kuka tietänee, miltä työn tulevaisuus näyttää, kun ”uuden normaalin” myötä myös työelämän vaatimukset ovat muuttuneet ja etätyö lisääntynyt.
– Jatkossa voi olla mahdollista, että töitä voi tehdä mistä päin maailmaa tahansa, jolloin englanti yhteisenä työkielenä on se, mikä sitoo ihmiset yhteen, Suominen summaa.
Lue myös: Kevytyrittäjyys vai toiminimi?
