Vaikka suomalaiset uskovat isojen ilmiöiden muuttavan työelämää, uskoo enemmistö osaamisensa riittävän.
Työikäiset suomalaiset näkevät työelämän muutoksen kiihtyvän, kertoo tuore työeläkeyhtiö Ilmarisen teettämä tutkimus. Yli puolet suomalaisista uskoo, että automatisaation mukanaan tuoma työelämän murros ja etätyön lisääntyminen näkyvät lähivuosina entistä vahvemmin.
Etelä-Suomessa nämä muutokset nähdään vahvempina kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Puolet suomalaisista uskoo, että monimuotoisuuden merkitys kasvaa työelämässä.
”Suomalaiset kokevat isojen ilmiöiden muuttavan työelämää. Työikäinen väestö ei kuitenkaan näe omassa osaamisessaan suurta muutoksen tarvetta: 57 prosenttia uskoo oman osaamisensa riittävän viiden vuoden kuluttua”, kertoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.
Halosen mukaan on kiinnostavaa on myös se, että työnantajat näkevät muutoksen vahvempana kuin työntekijät.
”On tärkeää, että työntekijät ja työnantajat pohtivat työpaikoilla yhdessä työelämän tulevaisuutta ja tulevaisuuden osaamistarpeita”, Halonen toteaa.
Ilmarisen tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista suhtautuu luottavaisesti tulevaan ja kertoo, ettei pelkää työnsä tulevaisuutta. Silti työn tulevaisuus aiheuttaa myös epävarmuutta, sillä oman työn tulevaisuus pelottaa joka kolmatta työikäistä. Alle 25-vuotiaissa osuus on vielä suurempi, 37 prosenttia.
”Epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa, ja korona on varmasti vaikuttanut tähän. Vajaa puolet suomalaisista uskoo oman työnsä säilyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Joka neljäs varautuu puolestaan siihen, että oma työ saattaa kadota kokonaan. Nuoria työn tulevaisuus pelottaa eniten, mutta toisaalta he ovat myös innostuneimpia tulevasta”, Halonen kuvailee.
Suomalaisista alle puolet eli 40 prosenttia on innostunut työnsä tulevaisuudesta. Alle 25-vuotiaista 61 prosenttia kertoo innostuvansa siitä, kun yli 55-vuotiaista näin ajattelee vain joka kolmas.
”Innostuksen puute on huolestuttavaa. Muuttuvan työelämän kannalta on tärkeää miettiä, mitä osaamisen kehittämiseksi ja innostuksen ruokkimiseksi voidaan tehdä”, Halonen kertoo.
Kun oman osaamisen ja työn hallinnan tunne lisääntyy, epävarmuus hälvenee, Halonen kuvailee.
”Tarvitsemme jatkuvaa uuden oppimista ja uteliaisuutta uutta kohtaan. Haastan kaikki mukaan tähän pohdintaan – miten rakennamme yhdessä parempaa työelämää ja huomisen työkykyä.”
Suomalaiset arvelevat, että tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä enemmän osaamista erityisesti itseohjautuvuudessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Myös päätöksentekokyky, neuvottelutaidot sekä kyky sopeuttaa ajattelua ja ajatella useita asioita samanaikaisesti ovat taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän.
Nuoremmat näkevät osaamistarpeiden muutoksen vahvempana kuin vanhemmat, kuten myös työnantajat.
”Erityisesti työnantajat näkevät, että erilaista palveluosaamista ja tiimityöskentelyä tarvitaan tulevaisuudessa selvästi nykyistä enemmän. Suomen työikäinen väestö ei kuitenkaan tutkimuksemme mukaan tunnista näitä osaamistarpeita yhtä vahvasti”, Halonen sanoo.
