Tokmannista tunnetun kauppaneuvos Kyösti Kakkosen liiketoiminta lähti liikkeelle turpeesta ja kettutarhoista.
Rempseä olemus ja kansanomaisuus ovat osaltaan nostaneet joensuulaisen kauppaneuvoksen ja sijoittajan Kyösti Kakkosen etenkin piensijoittajien suosioon.
Osakeostoista ja tuotoista voi päätellä, että halpaketju Tokmannista tunnettu Kakkonen on yllättänyt osumatarkkuudellaan myös pörssin ”kaikki tietäjät” eli analyytikot etenkin käänneyhtiöiden kohdalla.
”Yrittäjyyttä on kertynyt yhteensä 44 vuotta, mikä on antanut opin esimerkiksi pörssiyhtiöidenkin riskien ja vahvuuksien selvitystyössä”, Kakkonen toteaa.
”Nyt salkussani on lukuisten pörssiyhtiöiden osakkeita. Noin kymmenessä yhtiössä omistukseni on kolmen suurimman joukossa ja joissakin yksittäisissä yhtiöissä jopa suurin”, Kakkonen jatkaa.
”Kyllä pettymyksiäkin on tullut, kuten viimeksi kävi Nokian kohdalla. Ja Siperiakin on opettanut. Kolme vuosikymmentä sijoitin noin miljoonaa markkaa silloisen pankkikonserni Skopin annissa osakkeisiin, joiden arvo valui konkurssissa hiekkaan. Salkussani on vieläkin samat Skopin osakkeet, joita hypistelen aina silloin tällöin käsissäni muistutukseksi riskeistä.”
Kakkosen yrittämisen kaarta voi kuvata pitkäksi ja monitahoiseksi. Ehkä eväitä sijoittamiseen tuli jo turpeesta. Opiskeluaikoinaan Kakkonen sijoitti nuorten opiskelukavereidensa kanssa vuonna 1978 kotikontuvillaan turpeen nostoon, mikä turvasi kesätyöpaikan.
”Turpeesta kertyi silloin noin miljoonan markan liikevaihtoa, josta tuli kolmannes liikevoittoa. Vertauksena voi mainita, että opintolaina oli neljä tuhatta markkaa.”
Kakkonen valmistui sitten juristiksi, minkä jälkeen turpeet ja ketut katosivat sijoituksissa historiaan 1980 luvun alussa.
Sitten liikemies Joensuusta ryhtyi myllertämään kaupan perinteisiä ja kangistuneita kuvioita halpaketju Tokmannilla, jonka menestystarina samaistuu vieläkin pitkälle Kakkoseen.
”20 vuotta vierähti Tokmannin toimitusjohtajana. Töitä riitti välillä miltei ympäri vuorokauden.”
Tokmanni osti Kakkosen johdolla vuosien 2004-2007 väillä seitsemän halpahalli-ketjua, kuten Tarjoustalon ja Robin Hoodin. Liikevaihto nousi noin 600 miljoonaan euroon vuonna 2009, jolloin konserni lähti etenemään kohti pörssiin listautumista. Osakepääoma oli silloin edelleen noin 15 000 markkaa eli noin 2 500 euroa.
Kakkonen loi lyhyessä ajassa kaupan alalle suuren konsernin, joka rakensi myös suuren keskusvaraston Mäntsälään. Ketju rakensi eturintamassa ”uuden älyn” eli ERB-toimintajärjestelmän.
”Yritysostot ja tehokkuuden luominen vaativat perinpohjaista perehtymistä numeroihin, mikä on auttanut sijoituksissani.”
Kakkonen vielä palaa toviksi Tokmannin historiaan ja kertoo arkisesta urakoinnistaan toimitusjohtajan ohella markkinointiryhmän johtajana.
”Esimerkiksi vuonna 2008 laadimme joulumainokset 128 eri printtilehteen valtakunnan tasolla ja lisäksi teimme 1,6 miljoonaa kappaletta omaa mainoslehteä.”
Oveluuttakin riitti matkan varrella ”halpaketjujen kuninkaalta”. Kakkonen lanseerasi nimen ”Tokmanni”, josta silloinen kaupan kuningasbrändi Stockmann nosti kovan metakan. Oikeus salli sitten Tokmannin nimen käytön.
”Rakensimme koko kuvion siten, että jos kielto tulisi, niin poistaisimme vain T:n ja nimi olisi ollut Okmanni. Se olisi säästänyt kustannuksia”, Kakkonen naurahtaa.
Piensijoittajat kuuntelevat tarkkaan Kakkosta etenkin käänneyhtiöiden ja muidenkin yhtiöiden tiimoilta. Kauppaneuvoksen kannanotot ja osakeostot tuuppaavat useimmiten kurssiin rivakkaakin nousutempoa.
”Piensijoittajien kannattaa aina lukea pörssiyhtiön raportit ja myös perehtyä liiketoimintaympäristöön, josta yhtiö hankkii tuottonsa”, Kakkonen jatkaa.
”Kotiläksyt pitää tehdä tunnollisesti ja poimia ristiin rastiin eri tietoja sijoitettavasta yrityksestä. Ei kannata luottaa pelkästään eri analyysitalojen teksteihin, joita tulee ja menee.”
Kakkonen korostaa omaehtoista tiedonhankintaa.
”Osakkeenomistajan kannattaa jopa nykäistä hihasta yrityksen johtoa ja kysäistä uusista ideoista.”
Kumpi sitten painaa enemmän osinko vai arvonnousu?
”Itse en nosta osinkoa korkeimmaksi tavoitteeksi, vaan osakkeen arvon vahvistumisen, mikä taas tulee itse liiketoiminnasta.”
Pörssin takavuosien lippulaivan eli verkkoyhtiö Nokian voi jo nostaa piensijoittajan ikuiseksi toiveyhtiöksi, jonka osakekurssi on tuottanut pettymyksiä piensijoittajille. Kakkonen ilmaisee pettymyksensä siitä, ettei Nokia julkistanut ennen kolmannen kvartaalin lukuja tulosvaroitusta.
”Ostin jonkin veran Nokiaan ennen kolmannen osavuoden tulosjulkistusta.”
Kakkosen mukaan tulosvaroitus olisi säästänyt takaiskulta.
”Sijoittajana voi jo päätyä ajatukseen, että Nokia pystyy tekemään mitä tahansa ilman Finanssivalvonnan puuttumista.”
Kakkosen osumatarkkuudesta voi nostaa esiin muun muassa Incapin, joka on antanut positiivisen tulosvaroituksen. Myös päästöttömän Enersensen osake on ottanut kiitolaukkaa. Terveysalan Revenion osakkeet ovat menneet myyntilaidalle.
”Revenio on hyvä yhtiö”, Kakkonen lisää.
Milloin sitten tulee myynti eli irtaantuminen? Kakkonen korostaa perineistä p/e-lukua, joka kertoo, kuinka monta vuotta pörssiyhtiöltä menee markkina arvonsa maksamiseen tuloksellaan. Korkea p/e-luku viestittää myynnin suuntaan.
Osakekurssit ovat ottaneet nopeaa ja jyrkkääkin nousua viime viikkojen aikana. Euroopan ja Yhdysvaltain ”setelikoneen pyöritys” näkyy ilotulituksena pörsseissä.
”En ole vielä huolissani kuplasta. Yksittäisen yhtiöiden markkinatilanne vaihtelee nyt suuresti, mikä vaatii yhä enemmän selvitystyötä sijoittajalta.”
”Mutta sijoitusvinkkejä en anna. Jokaisen on tehtävä omat kotiläksynsä.”
Entä sitten Tokmanni? ”Siinä se mennä porskuttaa.”
Onpa virheitä täys kirjoitus Kyösti Kakkosesta, juristi ei vaan Uppsalan ekonomi, Tokmannin perusti Esko Laakkonen, ja Esko taisteli Stockmannin kanssa!