Kumppaniblogit

Sijoitustarina: Jarkko Aho

Jarkko Aho kiinnostui sijoittamisesta vuosituhannen vaihteessa nähdessään kansalaisten jonottavan kaduilla it-yhtiöiden osakeanteja.

Nuorta miestä ihmetyttänyt näky herätti kysymyksiä, joihin piti löytää vastauksia. Saarion ja Puttosen sijoituskirjat luettuaan Aho rohkaistui tekemään ensimmäiset sijoituksensa, kun ilma vielä pihisi ulos it-kuplasta. Sijoittaminen vei opintojaan aloittelevan teekkarin heti mennessään. Nyt 39-vuotiaalla diplomi-insinöörillä on takanaan 20 vuoden sijoitusura, jonka aikana pienestä harrastuksesta on kehittynyt iso intohimo ja elämäntapa.

Säästäjästä sijoittajaksi

Lapsena meillä ei puhuttu sijoittamisesta, sillä vanhempani eivät olleet sijoittajia tai toimineet muutenkaan yritysmaailmassa. Säästäväisen ja työteliään asenteen luulen kuitenkin oppineeni jo kotoa. Olin jo lapsena hyvin yritteliäs ja yritin ansaita ylimääräistä viikkorahaa mitä ihmeellisimmillä konsteilla. Myin itse piirtämiäni sarjakuvia naapureille ja pidin irtokarkkikioskia kotipihallamme. En kuitenkaan tuntunut keksivän rahoille hyviä käyttökohteita, joten säästin mielelläni suuren osan tienesteistäni.

Lukioaikana pääsin töihin tehtaaseen ja rahaa alkoi kertyä sen ikäisen näkökulmasta katsottuna varsin mukavasti. Muistan jo tuolloin miettineeni, että rahat pitäisi saada jotenkin poikimaan, kun en halunnut tuhlata niitä mihinkään turhaan. Tuolloin minulla ei kuitenkaan vielä ollut työkaluja tavoitteeni mahdollistamiseksi.

Vuosituhannen vaihteessa ennen it-kuplan puhkeamista pörssibuumi oli Suomessakin ylimmillään ja sijoittamisesta kirjoitettiin joka paikassa. Kansalaiset jonottivat kaduilla it-yhtiöiden osakeanteja ja aloin ihmetellä mistä oikein on kyse. Ostin armeijaan mukaan Saarion ja Puttosen sijoituskirjat ja aloin opiskella sijoittamista tosissaan. Saan edelleen kiittää kyseisiä herrasmiehiä siitä, etten sijoittanut 10 000 euron säästöjäni yhdellä kertaa it-kuplan huipulla. Olin oppinut hajauttamisen tärkeyden ja aloin sijoittaa pienemmissä erissä indeksirahastoihin, kun pahimmat ilmat oli puhallettu kuplasta ulos.

Kurssit jatkoivat laskuaan vielä vuoden päivät, mutta pidin kiinni suunnitelmastani ja ostin lisää kaikilla mahdollisilla kesätyörahoillani. Tuolloin ostetut rahastot ovat edelleen salkussani enkä ole lainkaan harmissani siitä, etten osunut absoluuttiseen kurssipohjaan. Aloittaminen on tärkeämpää kuin ajoittaminen.

Korkoa korolle -ilmiö kolahtaa

Muistan vieläkin hyvin sen ahaa-elämyksen, jonka koin, kun todella sisäistin mitä korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa. Koko asia tuntui yliluonnolliselta. En voinut aluksi käsittää miten on mahdollista, että niin pienistä säästösummista kasvaa valtava omaisuus, kunhan sijoittaa tarpeeksi pitkään.  

Kun ymmärsin korkoa korolle -ilmiön, alkuperäinen tavoitteeni säästöjen pienimuotoisesta kasvattamisesta muuttui kunnianhimoisemmaksi. Tajusin, että voin saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden melko pienilläkin summilla, kunhan sijoitan hyvätuottoisiin instrumentteihin, säännönmukaisesti ja pitkään. 

Vaikka olen jo saavuttanut tavoitteen, en tule koskaan lopettamaan toimintaani sijoittamisen parissa. Nykyisin sijoittaminen on minulle ennen kaikkea älyllinen haaste ja hyvää aivojumppaa. Talouden, markkinoiden ja yritysten seuraaminen on kehittävä ja sivistävä harrastus. On vaikea keksiä toista lajia, josta voisi saada yhtä hienoja onnistumisen elämyksiä. Kun on analyysissaan oikeassa, se palkitsee niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Oman sijoitustoimintani ohessa kirjoitan edelleen sijoituskirjoja, -kolumneja sekä -blogeja ja opetan sijoittamista kaikille asiasta kiinnostuneille. 

Enää en sijoita vain itseäni varten, vaan turvatakseni perheeni talouden. Toivon, että voin tarjota lapsilleni jonain päivänä mahdollisuuden heille tärkeiden asioiden parissa työskentelyyn ilman, että raha määrittelee heidän valintojaan.

Indeksisijoittajasta arvo- ja osakesijoittajaksi

Saarion ja Puttosen kirjojen jälkeen luin Burton Malkielin klassikkokirjan A Random Walk down Wall Street. Sisäistin kirjan pääviestin markkinoiden tehokkuudesta ja osakepoiminnan vaikeudesta ja aloin indeksisijoittajaksi. Malkielin kirjasta juontaa juurensa myös käyttämäni nimimerkki Random Walker. 

Jatkoin sijoittamisen opiskelua ja aloin kyllästyä pelkkään indeksisijoittamiseen. Halusin kokeilla, onko osakepoiminta todella niin vaikeaa kuin Malkiel ja monet muut väittivät. Aloin lukea arvosijoittamisesta ja poimia tunnuslukujen perusteella halpoja osakkeita. 

Omatoimisten sijoitusopintojeni jatkuessa tajusin, että pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa ostaa mieluummin laadukkaita yhtiöitä kohtuuhinnalla kuin keskinkertaisia yhtiöitä halvalla. Tämän reilu kymmenen vuotta sitten tekemäni oivalluksen jälkeen sijoitusfilosofiani on ollut päälinjoiltaan muuttumaton. Pyrin löytämään liiketoiminnaltaan vahvoja yhtiöitä, joita voin omistaa pitkään. Vaurastun yhtiöiden liiketoiminnan kasvun kautta, eikä minun tarvitse olla koko ajan ostamassa ja myymässä. 

Kun löydän hyvän yhtiön, lasken millä hinnalla sitä kannattaa ostaa, jotta oma tuotto-odotukseni täyttyy. Koska olen perusluonteeltani arvosijoittaja, en halua maksaa hyvästäkään yhtiöstä liikaa. Heikko suhdanne tai väliaikaiset yhtiökohtaiset ongelmat ovat yleensä paras paikka ostaa. Silloin hyviäkin yhtiöitä voi saada halvalla. Vältän muoti- ja hypeosakkeita. Ne hinnoitellaan aina niin korkealle, että sijoittajan pitkän aikavälin tuotto jää väkisinkin laihaksi. 

Suorien osakesijoitusten lisäksi salkussani on edelleen myös rahastoja. Niiden kautta pyrin varmistamaan maantieteellisen hajautuksen. Suorat sijoitukseni 10-15 eri yhtiöön kattavat pääasiassa vain Suomen osakemarkkinan. Indeksi- ja ETF-rahastot ovat hyvä tapa sijoittaa esimerkiksi eksoottisemmille markkinoille, joille suorien sijoitusten tekeminen voi olla haastavampaa. Viime aikoina olen panostanut erityisesti kehittyville markkinoille.

Sijoittaminen on suunnitelmallisuutta ja hermojen hallintaa

Aloittelevalle sijoittajalle indeksi- ja ETF-rahastot ovat mielestäni ylivoimaisia sijoitusinstrumentteja. Kustannukset pysyvät kurissa ja vaihtoehtoja löytyy jokaisen sijoittajan tarpeisiin. Helpoimmillaan yksi maailman indeksiä seuraava ETF riittää. Jos kiinnostus tätä hienoa harrastusta kohtaan myöhemmin lisääntyy, mukaan voi ottaa suoria osakkeita, mutta mikään välttämättömyys se ei ole. 

Tuottava sijoittaminen on loppujen lopuksi melko yksinkertaista, kunhan ymmärtää muutaman sijoittamisen peruslainalaisuuden, pitää hermonsa kurissa ja noudattaa sijoitussuunnitelmaansa kärsivällisesti vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.  

Jarkko Aho tenttipenkissä

Kuka olet? 

Jarkko Aho, yksityissijoittaja, sijoituskirjailija, kolumnisti, bloggaaja ja kouluttaja

Kuinka kauan olet sijoittanut?

20 vuotta.

Kuinka kauan meni siitä, että aloit ajattelemaan sijoittamista siihen, että teit ensimmäisen sijoituksen?

Luin ja opiskelin sijoittamista itsenäisesti pari vuotta ennen kuin tein ensimmäiset sijoitukseni. 

Mitä haluat sijoittamisella saavuttaa nyt?

Sijoittaminen tuo taloudellista turvaa ja vapauden tunteen. Se on myös kehittävä harrastus, jonka parissa oppii jatkuvasti uutta. 

Mitä halusit sijoittamisella saavuttaa silloin kuin aloitit?

Ensin tavoittelin kertyneille säästöille pientä tuottoa. Kun ymmärsin korkoa korolle -ilmiön voiman, tajusin voivani saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden melko pienilläkin säästösummilla, kunhan sijoittaisin pitkään. 

Mikä oli vaikeinta aloittamisessa? 

Kun aloitin, tuttavapiiristäni kukaan ei sijoittanut, eikä sijoittamisesta muutenkaan puhuttu samaan tapaan kuin nykyään. Sijoittaminen oli siksi hyvin yksinäistä puuhaa. Olisi ollut helpompaa, jos sijoittaminen olisi ollut yhtä yhteisöllistä kuin nykypäivänä. 

Miten ajat ovat muuttuneet siitä, kun aloitit?

Onneksi ajat ovat muuttuneet ja sijoittamisesta keskustellaan nykyään paljon enemmän. Vielä on paljon tekemistä, mutta sijoittamisen kulttuuri on mennyt parissa kymmenessä vuodessa valtavasti eteenpäin.  

Mikä sijoittamisessa haastaa sinua nyt?

Koronapandemiasta johtunut kurssiromahdus jäi lyhytaikaiseksi ja osakkeet ovat kivunneet uusiin ennätyksiin, joten kipuilen taas saman ongelman parissa kuin ennen romahdusta: riittävän halpoja osakkeita on vaikea löytää. 

Mitä markkinoita seuraat?

Pääasiassa Helsingin ja New Yorkin pörssejä.

Mihin olet sijoittanut viimeksi?

Maaliskuussa ostin Fortumia, Konecranesia ja Nokian Renkaita. Sen jälkeen olen sijoittanut pienempiä summia indeksirahastoihin, lähinnä kehittyville markkinoille.

Jarkko Aho toimii henkilökohtaisena valmentajana sijoittamisen valmennuksessa, joka alkaa 11.1.2021 🎉

Artikkeli on julkaistu alun perin ROI-sivustolla 11.12.2020.

ROI on uusi suomalainen palvelu, joka mahdollistaa kaikille säästämisen ja sijoittamisen, taustoista riippumatta. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös