Suomen Pankin mukaan Suomessa on katse suunnattava paitsi akuuttiin kriisiin myös pitkän aikavälin kasvun eväisiin.
Talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella, arvioi Suomen Pankki. Talvesta on silti tulossa koronaviruksen toisen aallon takia vaikea.
”Rokotteet tuovat toivoa kriisin päättymisestä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Vaikka talous toipuu pandemiasta ja suhdanne vahvistuu, pidemmällä aikavälillä Suomen talouden kasvuedellytykset ovat vaimeat”, varoittaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2020–2023. Suomen talous supistuu vuonna 2020 merkittävästi, mutta aiempaa ennustettua vähemmän, 3,8 prosenttia. Koronaviruspandemian odotetaan väistyvän rokotusten myötä vuonna 2021, jolloin yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin kasvuun.
Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022 ja palaa vuonna 2023 hitaaseen 1,5 prosentin kasvuun, joka kuvastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvuedellytyksiä.
Vaikka taantuma on jäämässä pelättyä pienemmäksi, se heikentää talouden kasvuedellytyksiä.
Julkisen talouden tilanne käy yhä tukalammaksi
”Pandemian toisen aallon myötä investoinnit vähenevät edelleen ja työmarkkinoiden toipuminen viivästyy. Julkisen talouden tilanne jää kriisin jäljiltä entistä heikommaksi, ja kestävyysvaje on entistä suurempi”, painottaa Obstbaum. Työllisyysasteen ennustetaan jäävän 73 prosenttiin vuonna 2023. Kasvuedellytyksiä painavat niin ikään väestön ikääntyminen ja vaimea tuottavuus.
Suomessa on edessä vaikea talvi talousnäkymien kannalta, mutta talouden toipuminen on näillä näkymin nopeampaa kuin aikanaan kansainvälisestä finanssikriisistä.
Keskuspankin mukaan kriisin jälkeen vastassa ovat kuitenkin tunnetut talouden pidemmän aikavälin ongelmat, joita pandemia on edelleen syventänyt. Suomen julkisessa taloudessa oli merkittävä kestävyysvaje jo ennen koronakriisiä, ja nyt se on syventynyt edelleen. Uusi arvio kestävyysvajeesta on noin 5,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Kotimaan päätöksenteossa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun ratkotaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin. On tarpeen yhtä aikaa sekä tukea yrityksiä, kotitalouksia ja talouden elpymistä että vahvistaa edellytyksiä kestävään kasvuun ja parempaan työllisyyteen”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn.
Talouskasvuun on panostettava – tutkimus- ja tuotekehitystyön merkitys on suuri
Rehnin mukaan nyt tarvitaan uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, julkisen talouden kestävyyttä ja talouden uusiutumiskykyä.
Tuottavuuden kasvun kannalta suuri merkitys on tutkimus- ja kehitystyöllä ja muilla tuotannollisilla investoinneilla. Julkinen valta voi kohentaa olosuhteita, joissa innovoidaan ja joissa otetaan käyttöön muualla syntyneitä innovaatioita.
”Osaamisen kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisessa ei ole syytä odottaa pikavoittoja. Tutkimustiedon mukaan tällaisten panostusten vaikutus tuottavuuteen tuntuu koko painollaan vasta useiden vuosien päästä. Siksi on tärkeää tehdä ratkaisuja ilman turhia viiveitä”, tähdentää pääjohtaja Rehn.
Korot pysyvät alhaalla
Koronakriisin aikainen talouspolitiikka on ollut nopeaa reagoimista laajalla rintamalla Suomessa ja koko euroalueella. Finanssi- ja rahapolitiikan avulla on autettu yrityksiä ja kotitalouksia kriisin pahimman vaiheen yli ja tuettu kriisin jälkeistä talouden elpymistä.
”Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on pitänyt rahoitusolot keveinä, ja sen avulla on onnistuttu torjumaan uhat uudesta finanssikriisistä ja itseään vahvistavasta deflatorisesta kehityksestä.”
Merkittävimpiä välineitä ovat olleet arvopaperien osto-ohjelmat sekä pidempiaikaiset rahoitusoperaatiot.
Pandemian toinen aalto heikentää selvästi lähiajan inflaatio- ja talousnäkymiä. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2020 useista rahoitusoloja keventävistä toimista. Se esimerkiksi kasvattaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa 500 miljardilla eurolla eli yhteensä 1 850 miljardiin euroon. Näitä ostoja jatketaan ainakin maaliskuun 2022 loppuun.
”Pandemiaan liittyviä ostoja tehdään joustavasti ja aiemmin ennakoitua pidempään suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi koko pandemian ajan”, tarkentaa Rehn.
Lisäksi neuvosto päätti, että vuonna 2021 järjestetään kolme uutta kohdennettua pidempiaikaista operaatiota pankeille. Niihin sovellettu korko on alimmillaan −1 prosenttia. Rehnin mukaan EKP:n neuvosto on valmis käyttämään tarpeen mukaan kaikkia välineitään, jotta inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Korot ovat edelleen alhaiset, ja EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellään tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia, mutta alle sen, ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
