EU:n ja Britannian neuvottelijat kokoontuivat sunnuntaina Brysseliin jatkamaan neuvotteluja brexitin jälkeisestä kauppasopimuksesta, jossa on ollut useita ratkaisemattomia kiistakysymyksiä.
Sopimuksen aikaansaamisella on enemmän kuin kiire, sillä Britannian EU-eron jälkeinen siirtymäaika päättyy vuoden lopussa ja Britannia jättää EU:n sisämarkkinat.
Jos sopimusta ei synny ennen vuoden vaihdetta, toteutuu niin sanottu kova brexit. Tällöin EU:n ja Britannian välistä kauppaa käytäisiin Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaan, mikä tarkoittaisi tullien käyttöönottoa EU:n ja Britannian välisessä kaupassa.
Britannian lähtö EU:n tulliunionista ja sisämarkkinoilta vuoden lopussa mahdollisesti ilman mitään kauppasopimusta sekoittaa Suomenkin tuonnin ja viennin Britannian kanssa pitkäksi aikaa.
Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mukaan tavaraliikenne Britannian ja EU:n kesken tulee ruuhkautumaan pahoin.
”Jopa tuhansien rekkojen jonot molemmin puolin kanaalia vaikuttavat väistämättä myös Suomen ja Britannian väliseen logistiikkaan. Brexit ei siis ole Suomelle mikään pikku juttu”, sanoo Wood.
Ilman kauppasopimusta tapahtuva ero tarkoittaisi yrityksille käytännössä sitä, että kaupankäynnissä Britannian kanssa noudatetaan samoja sääntöjä, rajoituksia ja tullimuodollisuuksia kuin muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Timo Vuoren mukaan Britanniasta tulee käytännössä Venäjän kaltainen kolmas maa suhteessa EU-maihin. Brexit koskettaa suoraan tai epäsuorasti yli 15 000 suomalaista vienti- ja tuontiyritystä, joista merkittävä osa on yhä epätietoinen Brexitin käytännön vaikutuksista.
”Sopimukseton Brexit iskee ensin tullaukseen ja logistiikkaa. Seuraavaksi se sekoittaa kilpailua Britanniassa, mutta myös EU:ssa”, arvioi Vuori.
Tullit iskevät tiettyihin tuotteisiin Suomen viennissä ja tuonnissa, mikä kiristää kilpailua muiden maiden yritysten kanssa brittikaupassa.
”Esimerkiksi tiettyihin puuteollisuuden vientituotteisiin iskevät kuuden prosentin tullit eivät helpota Suomen metsäteollisuuden kilpailuasemaa Britanniassa”, Vuori sanoo.
Hänen mukaansa Britannia on hyvin riippuvainen muun Euroopan maataloustuotteista, joiden markkinat voivat myös koko Euroopassa toviksi sekoittua.
Vienti- ja tuontiyritysten on hoidettava tulliselvitykset huolitsijoiden avulla ja varauduttava siihen, että se vie aikaa sekä nostaa kaupankäynnin kuluja. Rajalla tehtävät tarkastukset, pidemmät odotusajat ja lisääntyvä paperityö saattavat aiheuttaa huomattavia viivästyksiä erityisesti maantieliikennekuljetuksissa ja satamissa.
”Siitä huolimatta, että esimerkiksi satamat Ranskassa ja Hollannissa ovat tehneet mittavia varautumistoimenpiteitä, sopimuksettoman eron tilanteessa niidenkin kapasiteetti on rajallinen”, Wood sanoo.
Woodin mukaan Britanniassa huolitsijat ovat erittäin huolestuneita logistiikan ja tullauksen toimivuudesta käytännössä, kun tuhannet rekat vyöryvät satamiin tullattavaksi. Tulli-ilmoitusten määrä kasvaa arviolta 270 miljoonaan ja kapasiteetti eri tavoin uhkaa loppua.
”Vuosi 2021 tulee kaikissa oloissa olemaan täynnä yllätyksiä brittikaupassa”, arvioi Wood.
EU:n ja Britannian välisissä neuvotteluissa on kuitenkin edistytty, kertoo brittilehti Guardian. Brittilehden EU-lähteiden mukaan osapuolet ovat saaneet lähes valmiiksi ehdot siitä, miten EU-maiden kalastajat saisivat jatkossa kalastaa Britannian vesillä.
Kalastuskysymyksen lisäksi kiistanaiheina ovat hallinto eli riitojen ratkaisu sekä tasavertaiset kilpailuolosuhteet, kertoo Yle.
