Talouden trendit

Kaivosyhtiö: Kuusamossa Euroopan neljänneksi suurin kobolttiesiintymä

Koboltista on tullut tärkeä teollisuuden mineraali sähköautojen yleistymisen myötä. Euroopan unionin 20 suurimmasta kobolttiesiintymästä peräti 14 sijaitsee Suomessa.

Teknologiamineraalien malminetsintää sekä kobolttikaivosten kehitystyötä tekevä australialais-suomalainen Latitude 66 Cobalt Oy on teettänyt varantoarvion Pohjois-Kuusamossa sijaitsevan Juomasuon kaivospiirin alueen esiintymistä.

Esiintymästä on tehty kaksi mallinnusta.

Ensimmäisessä arviossa esiintymiä tarkastellaan ensisijaisesti sen perusteella, missä esiintymien osissa esiintyy kultaa. Kultapitoisuuden raja-arvona on käytetty 0.5 grammaa tonnissa.

Esiintymien sisältämän kullan kokonaismäärä on yhteensä 647.000 unssia, mikä on 51 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 varantoarviossa. Koboltin määrä on 5.840 tonnia, mikä on 73 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 varantoarviossa vertailukelpoisesti kullan kanssa yhdessä esiintyvän koboltin määrä.

Toisen arvion mukaan Juomasuon kaivospiirin esiintymät sisältävät yhteensä 16 490 tonnia kobolttia, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin vertailukelpoinen määrä vuoden 2014 varantoarviossa.

Koboltin kysyntä kasvaa

Kobolttia tarvitaan sähköautojen akkuihin. Sähköautojen yleistyminen tekee siitä tärkeän harvinaisen mineraalin. Akkuparistojen lisäksi kobolttia käytetään erilaisissa kovametalliseoksissa. Niitä tarvitaan kovaa rasitusta kestävissä kohteissa, kuten lentokoneiden moottoreissa.

Muita käyttökohteita ovat magneetit, öljy- ja kemianteollisuuden tarvitsemat katalyytit sekä erilaisten maalien kuivumista edistävät aineet. Kobolttia käytetään myös esimerkiksi sähkökitaroiden kielissä, elintarvikkeiden steriloinnissa ja syövän hoidossa.

Kaivosyhtiö on teettänyt Geologian tutkimuskeskus GTK:lla vertailun Euroopan unionin tunnetuista kobolttiesiintymistä. Vertailun mukaan Juomasuon kaivospiirin alueen esiintymät muodostavat Euroopan neljänneksi suurimman tunnetun kobolttivarannon.

Kolme suurinta kobolttiesiintymää sijaitsevat myös Suomessa: Terrafame Sotkamossa, Kevitsa ja Sakatti.

Juomasuon esiintymiä on toistaiseksi tutkittu syvimmillään noin 470 metriin asti, eikä tutkimuksissa ole saavutettu syvyyttä, jossa esiintymä päättyisi. Kaivosyhtiön vuoden 2018 jälkeen teettämät geofysikaaliset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että esiintymät jatkuvat myös toistaiseksi tunnetun alueen ulkopuolelle.

Esiintymä on siis hyvin todennäköisesti varannoltaan nyt julkaistua arviota suurempi, kaivosyhtiö uskoo.

Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyer on tyytyväinen yhtiön vuonna 2018 aloittaman geologisen tutkimustyön tuloksiin.

“Perusolettamamme oli, että Juomasuon esiintymät ovat poikkeuksellisen lupaavia ja aikaisempi tutkimustyö varsinkin koboltin osalta oli ollut puutteellista. Varantoarvio osoittaa näkemyksemme oikeaksi, samalla se on vain väliaikatieto. Emme kiirehdi kohti kaivostoiminnan aloittamista, toiminnan pääpaino on edelleen alueen malmipotentiaalin tutkimisessa”, Hoyer toteaa.

Yhtiö tekee Kuusamon Juomasuon ja Posion Haarakummun esiintymien kaivoskehitysten lisäksi myös laajojen alueiden geologista tutkimusta Kainuussa, Koillismaalla, Peräpohjan alueella sekä Itä-Lapissa.

Suomen asema ainutlaatuinen

Thomas Hoyerin mukaan akkuteknologian Suomelle tarjoamat mahdollisuudet on viime vuosien aikana alettu ymmärtää yhteiskunnallisessa keskustelussa yhä paremmin.

“Euroopan tunnettujen kobolttivarantojen vertailu osoittaa Suomen ja Pohjoismaiden ainutlaatuisen aseman. Euroopan unionin 20 suurimmasta kobolttiesiintymästä 14 sijaitsee Suomessa ja vain yksi Pohjoismaiden ulkopuolella”, Hoyer toteaa.

Valtaosa maailman koboltista tulee maista, joiden kaivostoiminnassa on Amnestyn mukaan mittavia työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä ongelmia. 70 prosenttia koboltista saadaan Kongon demokraattisesta tasavallasta.

”Olen työstäni johtuen tutustunut kaivostoiminnan hirveimpiin ongelmiin Afrikan kaivoksilla. Olen itse nähnyt miten lapset käsittelevät myrkyllisiä kemikaaleja ja vieraillut kaivoksilla joissa on tapahtunut kymmenien työntekijöiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia”, Latitude 66 Cobaltin hallituksen jäsen Russell Delroy kertoo.

Delroyn mukaan sijoittaminen suomalaiseen kaivosteollisuuteen on yhtiöltä selkeä arvovalinta.

”Meille on ollut tarjolla mahdollisuuksia sijoittaa afrikkalaiseen kaivosteollisuuteen. Sitä emme ole kuitenkaan halunneet tehdä. En usko että esimerkiksi autoteollisuuden suuret yritykset ovat millään tavalla tyytyväisiä nykytilanteeseen”, Delroy toteaa.

Kantona kaskessa kaivosyhtiön suunnitelmissa on kuitenkin Kuusamon kaupunki.

Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen kertoo Taloussanomille, ettei hän usko, että Juomasuon alueella aloitetaan kaivostoimintaa. Kuusamon kaupunginvaltuuston enemmistön selkeä kanta on ollut, että alueelle ei haluta kaivostoimintaa, kaupunginjohtaja toteaa.

Sotkamosta Terrafamen kaivokselta löydetty esiintymä on reilusti yli kymmenkertainen Juomasuohon verrattuna, ja Manninen epäilee siksi Juomasuon kaltaisen pienemmän esiintymän kannattavuutta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös