Rahaston lunastuksesta saatu euromäärä ja mahdollinen konkurssi herättävät kysymyksiä.
FINE eli Vakuutus- ja rahoitusneuvonta neuvoo asiakkaita heidän vakuutus-, pankki- ja sijoitusasioihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. FINE ratkoo myös asiakkaan ja palveluntarjoajien välisiä riitatilanteita näissä asioissa. Se myös edistää asiakkaiden oikeuksien toteutumista ja finanssialan hyvien käytänteiden kehittymistä. FINEn toiminta perustuu Finanssivalvonnan, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Finanssiala ry:n väliseen sopimukseen.
FINEltä kysytään vuosittain noin 700 kertaa sijoittamiseen liittyvistä aiheista. Kysyjien joukossa on paljon kokeneita sijoittajia, mutta mukaan on tullut monia aivan vasta-alkajia, jotka haluavat puolueetonta tietoa ennen sijoituspäätöksiään.
FINEen tulevista sijoitusaiheisista kysymyksistä iso osa liittyy suomalaisten suosikkisijoituskohteisiin eli rahastoihin. Rahaston lunastuksesta saatu euromäärä ja oman sijoituksen kohtalo rahastoyhtiön mahdollisessa konkurssissa herättävät kysymyksiä.
Yksi yleinen FINEen tuleva kysymys on, miksi lunastamani rahaston arvoa ei lasketa lunastushetken arvon mukaan.
”Ratkaiseva kellonaika on määritelty rahaston säännöissä ja sen idea on suojella rahastossa mukana olevia sijoittajia, mutta monikaan ei ole ymmärtänyt sen konkreettista merkitystä. Jos rahaston katkaisuaika on esimerkiksi kello 14 ja lunastat rahaston aamulla, arvo lasketaan vasta kello 14 eikä tuleva euromäärä ole tiedossa etukäteen. Vastaavasti jos osuudet lunastaa kyseisen kellonajan jälkeen, niin niiden arvo määräytyy vasta seuraavan päivän kurssin mukaan. Näin kukaan ei pääse hyötymään kurssien vaihtelusta, vaan kaikkien pitää ymmärtää, että markkinoilla on nousupäiviä ja laskupäiviä”, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan jaostopäällikkö Vesa Sainio sanoo.
Sainion mukaan moni luulee, että saa rahat ulos esimerkiksi lunastushetkellä verkkopankissa näkyvän arvon mukaan, näin ei tilanne kuitenkaan ole. Pankin tai muun palvelutarjoajan on kerrottava myös tästä asiasta asiakkaalle selkeästi, Sainio kertoo.
Toinen yleinen kysymys liittyy tilanteeseen, jossa rahastoyhtiö menee konkurssiin. Rahastosijoittajia huolettaa näissä tilanteissa ymmärrettävästi sijoitustensa kohtalo. Rahat ovat kuitenkin turvassa, vakuuttaa FINEn asiantuntija.
”Konkurssitilanteessa sijoittajan rahat ovat turvassa rahastossa. Rahastotoiminta on pitkälle säänneltyä, mikä auttaa sijoittajaa. Asiakkaiden rahastoissa olevat rahat ovat täysin erillään itse rahastoyhtiöstä. Jos rahastoyhtiö menee konkurssiin, asiakkaiden rahoille ei tapahdu yhtään mitään, vaan rahaston säilytysyhtiö rupeaa hoitamaan kyseistä rahastoa ja sen siirtoa toiselle rahastoyhtiölle”, Sainio sanoo.
Kuinka nopeasti rahastosijoittaja sitten voi saada saada rahat ulos rahastosta? Sainion mukaan rahastosijoituksen pääomien saaminen ulos vaihtelee rahastotyypeittäin, ja oikea vastaus löytyy rahaston säännöistä.
”Pääsääntöisesti rahat maksetaan muutaman päivän sisällä. On kuitenkin olemassa tietynlaisia asuntorahastoja ja muita vastaavia, jotka ovat auki esimerkiksi vain neljä kertaa vuodessa. Silloin rahojen saaminen voi luonnollisesti kestää paljon kauemmin”, Sainio kertoo.
FINE Kannustaa ihmisiä kysymään uudelleen ja yhä uudelleen, jos jokin asia on jäänyt epäselväksi.
”On aina parempi hankkia tietoa etukäteen kuin ruveta jälkikäteen korjaamaan mahdollisia virheitä ja väärinymmärryksiä”, Sainio sanoo.
Sainio kannustaa seuraamaan talousuutisointia, sillä säästämisen ja sijoittamisen trendit ja käytännöt muuttuvat. Tällä hetkellä esimerkiksi pankkitalletukselle ei voi saada juuri minkäänlaista korkoa.
”Moni on saattanut jäädä tuotto-odotuksissaan vuosikymmenten takaisten tietojensa varaan. 1980-luvulla pankkitalletuksille voitiin maksaa 5–10 prosentin korkoja. Jos nyt lähtee etsimään sijoitustuotteita, joissa on samanlainen korko ja vähäinen riski, joutuu pettymään pahasti. Nyt täytyy hyväksyä aika isot riskit jo viiden prosentin tuotto-odotuksissa.”
Lue myös tämä: Vuoden parhaaksi valittu salkunhoitaja takoo korkorahastolla kovaa ylituottoa
