Uusien teknologioiden kuten tekoälyn, robotiikan ja digisovellusten esiinmarssi työelämässä on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja spekulaatioita tulevaisuuden työelämästä. Tutkijat ennustavat, että uudet teknologiat vaikuttavat erityisesti selkeärakenteisiin ja rutiininomaisiin työtehtäviin.
Eri arvioiden mukaan Suomessa 7–35 prosenttia työtehtävistä automatisoidaan tulevien noin 10–20 vuoden kuluessa. Maailmanlaajuisesti ennustetaan, että uudet teknologiat vaikuttavat jopa 60 prosenttiin kaikista työtehtävistä.
Rutiinitehtävien väheneminen on yleensä nähty myönteisenä asiana. Se on historian saatossa tehnyt ihmistyöstä kevyempää. Automatisaatio on myös lisännyt ihmisten vapaa-aikaa.
Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen.
Åbo Akademissa tehdyn tutkimuksen mukaan rutiininomaisten työtehtävien korvaaminen älytekniikalla voi kuitenkin johtaa siihen, että työtä ei välttämättä enää koeta mielekkääksi.
Toistaiseksi keskustelussa on lähinnä pohdittu sitä, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan ja onko tulevaisuudessa ylipäänsä nykyisen kaltaista työtä. Åbo Akademissa tehty tutkimus tuo keskusteluun uuden näkökulman.
”Arvot ohjaavat valintojamme, muun muassa uraan ja ammattiin liittyviä valintoja sekä sitä, millaista osaamista arvostamme. Siksi on tärkeää nostaa keskusteluun kysymys siitä, vastaako tulevaisuuden työ sitä, mitä tänä päivänä pidämme merkityksellisenä”, kertoo Johnny Långstedt.
Långstedt valmistelee valmistelee Åbo Akademissa uskontotieteen väitöskirjaansa ja toimii projektitutkijana teollisuustalouden laitoksella.
Långstedtin mukaan tutkimus viittaa siihen, että työn automatisoitavuuden ja ammatillisten arvojen välillä on järjestelmällinen yhteys. Kun selkeärakenteista työtä automatisoidaan ja korvataan muilla tehtävillä – luovilla, sosiaalisilla ja vaihtelevilla tehtävillä – niin työn sisältö ei enää välttämättä vastaakaan niitä arvoja, jotka ovat olleet ominaisia eri ammateille.
Seurauksena voi olla työhön sitoutumisen ja työtyytyväisyyden heikkeneminen, kun työ ja arvot eivät kohtaa työelämässä, tutkija väittää.
”Toistaiseksi on tuotu esiin lähinnä se, kuinka mukavaa on, että rutiininomainen työ vähenee. Mutta miten käy niille, jotka viihtyvät rutiininomaisessa työssä”, Långstedt kysyy.
Långstedin tutkimus on ensimmäinen askel kohti sen ymmärtämistä, miten arvomme kytkeytyvät työhön, jota meidän tulevaisuudessa odotetaan tekevän.