Yrittäjyys

Yrittäjien Pentikäinen: Ulkonaliikkumiskielto olisi täyskatastrofi yrityksille

yrittäjät Mikael Pentikäinen
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Suomen Yrittäjät.

Ulkonaliikkumiskiellon hinta olisi liian kova, muistuttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Valtioneuvoston kanslia on valmistellut liikkumisrajoituksia hallituksen pyynnöstä. Suunniteltu liikkumisrajoitus voitaisiin määrätä kolmeksi viikoksi kerrallaan esimerkiksi koronatartuntojen kriittisellä alueella pääkaupunkiseudulle.

Liikkumisrajoituksista ei kuitenkaan ole vielä päätöstä. Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoo Ylen Ykkösaamussa, ettei hallituksella ole ulkonaliikkumiskiellosta vielä valmista esitystä.

Ulkonaliikkumiskieltoa tarkoittaisi käytännössä asiointi- ja kyläilykieltoa niillä alueilla, joita se koskisi.

”Tämä olisi täyskatastrofi pääkaupunkiseudun kaupan ja palvelualan yrityksille, joista moni on jo nyt henkitoreissaan”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ärähtää.

Suomen Yrittäjät vetoaa päättäjiin, että ulkonaliikkumiskiellon sijaan tutkitaan kaikki muut keinot taudin taltuttamiseen. Asiaa on käsitelty hallituksessa tällä viikolla.

”Maskipakkoa voidaan edelleen tiivistää ja laajentaa. On myös muita keinoja hillitä pandemiaa. Ulkonaliikkumiskieltoa olisi lisäksi hyvin vaikea, ellei mahdoton valvoa”, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö ymmärtää tautitilanteen vakavuuden, mutta päättäjien pitää ymmärtää myös liikkumiskiellon hinta: työttömyys, konkurssit ja niiden aiheuttamat seuraukset.

”Politiikkaa ei voi tehdä vain pandemiaa ajatellen. Pitää nähdä kokonaisuus”, hän lisää.

Jos asiointikielto tulee voimaan, se tarkoittaa erittäin suuria ongelmia niille kaupan ja palvelualojen yrityksille, jotka toimivat kiellon piirissä olevilla alueilla. Jo tällä hetkellä yritysten vaikeudet ovat suurimmat pääkaupunkiseudulla.

”Jos kielto kestää viikkoja, se voi tarkoittaa miljardiluokan liikevaihtomenetyksiä”, Pentikäinen sanoo.

Jos hallitus edistää ulkonaliikkumiskieltoa, sen pitää ehdottomasti samalla aikaa linjata yritystuista ja lainsäädäntömuutoksista, jotka auttavat yrityksiä selviytymään.

”Tukilinjaukset pitää tehdä samalla, jotta yrityksillä on edes jonkinlainen näkymä eteenpäin. Lisäksi pitää nopeuttaa yhteistoiminta- ja lomautusprosesseja, jotta yrityksillä on edes mahdollisuus sopeutua uuteen tilanteeseen. Myös rokotuksia pitää keskittää välittömästi alueille, joilla tauti leviää pahimmin ja jotka uhataan sulkea”, Pentikäinen vaatii.

Jos asiointikielto tulee voimaan maaliskuussa, myös sopeuttamista tukevat lainsäädäntömuutokset ja tieto kompensaatiomalleista pitää olla Pentikäisen mukaan tiedossa.

Yrityksille on tulossa lisää tukea koronakriisistä selviytymiseen. Hallitus ehdottaa kustannustukilakiin muutoksia, joilla tukea voitaisiin myöntää entistä joustavammin erityisesti yksinyrittäjille ja pienyrityksille.

Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 4.3. Eduskunnan käsittelyn jälkeen tasavallan presidentti vahvistaa lain. Valtiokonttori voisi avata haun yrityksille ja yksinyrittäjille huhtikuun loppupuolella. Tuen perusperiaatteet säilyisivät ennallaan.

”Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kiireisesti tukimallia kohtuullisesta korvauksesta yrityksille, joihin uudet maaliskuussa ilmoitetut sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Nyt annettu hallituksen esitys kustannustuen kolmannesta hakukierroksesta kohdentuu näitä maaliskuun sulkutoimia edeltävään yritystoimintaan”, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Kustannustuen kolmas hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitivitä torstaina 11. maaliskuuta tilannekatsauksen, jossa käsitellään tautitilannetta ja koronavirustilanteen epidemiologista arviota Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi käydään läpi rokotustilannetta.

Tilannekatsauksessa ovat mukana strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja osastopäällikkö Tuija Kumpulainen STM:stä sekä ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:sta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös