Euroopan keskuspankki on viime vuosina elvyttänyt aneemisesta kasvusta kärsivää eurotaloutta. Elvytystahti vain kiihtyy.
Euroopan keskuspankki elvyttää eurotaloutta entistäkin enemmän. Se selvisi keskuspankin tällä viikolla pitämän kaksipäiväisen kokouksen päätöksistä.
Koronapandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 850 miljardia euroa, tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. EKP aikoo jatkaa ostoja niin kauan, että koronapandemian kriisivaihe saadaan päätökseen.
Itse asiassa keskuspankki kiihdyttää osto-ohjelmaansa.
EKP:n neuvosto odottaa rahoitusoloista ja inflaationäkymistä tekemänsä arvion perusteella, että ostot PEPP-ohjelmassa nopeutuvat seuraavana vuosineljänneksenä merkittävästi verrattuna vuoden alkukuukausiin.
Ostoja keskuspankki suorittaa joustavasti markkinatilanteen mukaan, ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta. Ostojen joustava ohjaaminen eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tukee sekin jatkuvasti rahapolitiikan sujuvaa välittymistä.
PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleen sijoittamista keskuspankki jatkaa ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista se luopuu vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa EKP jatkaa ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Korkoihin EKP ei tehnyt muutoksia.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,0 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia ja talletuskorko -0,50 prosenttia. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Etenkin kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarja on edelleen hyvä rahoituslähde pankeille ja tukee niiden luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.
EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
EKP:n kokoukseen osallistunut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo blogissaan, että EKP haluaa tehdä mitä se pystyy kotitalouksien ja yritysten tukemiseksi yli kriisin vaikean ajan.
”Koska rahoitusolot euroalueella ovat viime viikkoina jonkin verran kiristyneet ja hintapaineet pysyneet vaimeina, päätimme reivata rahapolitiikkaa elvyttävämpään suuntaan”, Rehn kertoo.
Entistäkin elvyttävämpi rahapolitiikka toteutetaan kasvattamalla merkittävästi seuraavana vuosineljänneksenä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman kuukausittaisia arvopaperiostoja verrattuna alkuvuoden ostotahtiin, Rehn toteaa. Hänen mukaansa sen pitäisi auttaa varmistamaan se, että kotitaloudet ja yritykset saavat luottoa edullisesti.
Rehnin mukaan päätösten taustalla on se tosiasia, että Euroopan talouden näkymiä leimaa kaksijakoisuus.
”Yhtäältä valoa on kyllä näkyvissä, kun rokotusten eteneminen – olkoonkin valitettavan hitaasti – ja Yhdysvaltain massiivinen budjettielvytys tukevat euroalueen talouden elpymistä. Tämän vuoden toisen puoliskon kasvunäkymät ovatkin lupaavat. Toisaalta muuntovirusten nopea leviäminen ja nyt jylläävä pandemian kolmas aalto, samoin kuin rokotteiden saatavuuteen yhä liittyvät pulmat, ruokkivat epävarmuutta lyhyellä aikavälillä. Tästä kertoo sekin, että vuoden alkupuolella euroalueen kasvu palasi pakkasen puolelle.”
Koronapandemia ei ole ohi, eikä siksi pidä sortua liialliseen optimismiin, Rehn varoittaa. Sen vuoksi EKP:n neuvosto pitää rahapolitiikan mitoituksen hyvin elvyttävänä, kunnes koronaviruksen aiheuttama kriisivaihe on ohi.
EKP:n päätökset eivät ole markkinoita kuitenkaan vakuuttaneet, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
”EKP:n päätös velkakirjojen ostovauhdin kasvattamisesta ei ole vakuuttanut markkinoita. Pitkät korot ovat nousseet jo yli niiden tasojen, joilla oltiin ennen EKP:n ilmoitusta. Korkomarkkinoilla on monia muitakin toimijoita kuin vain keskuspankki”, Gerich kirjoittaa Twitterissä.
EKP:n päätös velkakirjojen ostovauhdin kasvattamisesta ei ole vakuuttanut markkinoita. Pitkät korot ovat nousseet jo yli niiden tasojen, joilla oltiin ennen EKP:n ilmoitusta. Korkomarkkinoilla on monia muitakin toimijoita kuin vain keskuspankki. pic.twitter.com/G6HN6XBzYy
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) March 12, 2021
