Yksi työnhakijan piirre on tärkein valintakriteeri.
Kansallinen rekrytointitutkimus kartoittaa vuosittain rekrytointialan käytäntöjä ja tärkeimpiä trendejä. Vuoden 2021 Kansallinen rekrytointitutkimus julkaistiin 15.4.2021. Yhdeksättä kertaa järjestettyyn kyselytutkimukseen vastasi maaliskuun aikana 235 rekrytoinnin sekä markkinoinnin, viestinnän ja johtamisen ammattilaista. Tutkimuksen toteuttaa Duunitori Oy.
Vuoden 2020 maaliskuussa koronapandemia iski Suomeen ja vähensi merkittävästi rekrytointeja monilla aloilla. Etenkin ravintola- ja matkailuala on kärsinyt koronarajoituksista.
Rekrytointitutkimuksen mukaan rekrytoinnin ammattilaiset suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen optimistisesti. Viime vuonna, ennen koronakriisin puhkeamista, 33 prosenttia rekrytoinnin ammattilaisista odotti rekrytointien määrän lisääntyvän. Nyt samoin uskoo 58 prosenttia.
”Tämä on mielestäni erittäin positiivinen uutinen ja valaa uskoa tulevaan”, kommentoi tutkimuksen toteuttaneen Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.
Työnhakijat miettivät usein, miten tehdä vaikutus potentiaaliseen työnantajaan.
Rekrytointitutkimuksen tulokset ovat tämän osalta varsin yksimieliset. Tutkimukseen vastanneet rekrytoinnin ammattilaiset pitävät rekrytointipäätöksen kannalta tärkeimpänä tekijänä työnhakijan motivaatiota tehtävää kohtaan.
Motivaation jälkeen tärkeimpiä asioita ovat hakijan sopivuus organisaatiokulttuuriin ja aikaisempi työkokemus.
Työnhakijan kansallisuutta, ikää tai sukupuolta vastaajat eivät pidä merkittävinä tekijöinä rekrytoinnissa.
Yksi rekrytoinnin puhuttavimmista trendeistä onkin viime vuosien aikana ollut anonyymi rekrytointi, jota on kokeillut muun muassa Helsingin kaupunki. 52 prosenttia tutkimuksen vastaajista uskoo, että anonyymi rekrytointi tulee yleistymään seuraavien viiden vuoden aikana. Joka kolmas vastaaja ilmoittaa oman organisaationsa olevan valmis edistämään anonyymin rekrytoinnin yleistymistä.
Tässä anonyymissa tai nimettömässä rekrytoinnissa työhakemuksista poistetaan tyypillisesti nimi, ikä ja sukupuoli, ja joskus myös se, missä maassa aiempi työkokemus tai koulutus on hankittu. Kun poistetaan tieto, joka ohjaa mielikuvia tiettyyn suuntaan, helpottuu oikean henkilön valinta.
Niin ikään tasa-arvoa edistävien sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä kannattaa 64 prosenttia vastaajista.
Tasa-arvoisten rekrytointikäytäntöjen ohella työnhakijakokemukseen panostaminen nousee alan trendinä. Hakijakokemuksesta on puhuttu pitkään, mutta nyt yhä useampi rekrytoinnin asiantuntija kyseenalaistaa perinteisiä työnantajalähtöisiä rekrytointitapoja.
Rekrytointitutkimuksessa on jo vuosien ajan kysytty, pitävätkö vastaajat perinteistä työhakemusta välttämättömänä rekrytoinnissa. Vielä viime vuonna 23 prosenttia vastaajista uskoi, että perinteinen työhakemus on välttämätön osa rekrytointia. Tänä vuonna samoin uskoo enää 15 prosenttia.
”Monilla aloilla vallitseva osaajapula on herättänyt työnantajat miettimään hakijalähtöisyyttä uudella tapaa. Muutos kohti ketterämpää rekrytointia on ollut melko hidasta, mutta alan ammattilaisten näkemyksissä on otettu iso harppaus eteenpäin kuluneen vuoden aikana”, Grönholm kommentoi.
Avoimissa kommenteissa alan ammattilaiset arvelevat, että raskaat rekrytointiprosessit ovat jäämässä historiaan ja uudet, ketterämmät tavat hakea töitä yleistyvät.
”Pyrimme Duunitorilla aktiivisesti helpottamaan työnhakua ja rekrytointeja. Olemme luopuneet hakemuskirjeistä ja ansioluetteloista omissa rekrytoinneissamme ja kannustamme asiakkaitamme samaan”, Grönholm sanoo.
