Markkinakommentit

Sijoitusstrategi: “Osakemarkkinoilla tuskin on kuplaa”

Osakemarkkinoiden viime kuukausien kipuamiselle löytyy hyvät syyt, muistuttaa Nordean päästrategi.

Osakemarkkinat ovat toipuneet koronakuopasta hämmästyttävällä voimalla. USA:n S&P 500 -osakeindeksi on noussut viimeisen vuoden aikana yli 48 prosenttia ja teknologiapainotteinen Nasdaq vieläkin enemmän, yli 58 prosenttia. Euroopassakin esimerkiksi EuroStoxx 50 -indeksi on noussut lähes 37 prosenttia.

Alkuvuoden aikana ekonomistit ovat nostaneet talouskasvuodotuksia erityisesti Yhdysvalloissa. Maailman suurimman talouden odotetaan kasvavan kuluvana vuonna yli kuusi prosenttia.

Osakemarkkinoiden villi ralli herättää myös huolta.

Maailmantalouden elpyessä myös odotukset inflaation kiihtymisestä nousevat. Se on saanut pitkän maturiteetin valtiolainojen korot nousuun.

USA:n 10-vuoden velkakirjan korko on ylittänyt 1,6 prosenttia, kun viime kesänä korko kävi alhaisimmillaan 0,53 prosentissa.

Epävarmuus kasvun jatkumisesta näkyy esimerkiksi maailman tunnetuimman sijoittajan yhtiön sijoitussalkun muutoksissa. Warren Buffettin sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway on lisännyt salkussaan käteisen määrää jo 145 miljardiin dollariin. Sijoitusyhtiön osakkeiden nettomyynnit olivat kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa korkeimmillaan lähes viiteen vuoteen

Iso kysymys onkin, ovatko osakkeet jo kivunneet liikaa?

Nordean päästrategi Antti Saari arvioi pankin viikkoraportissa, että osakemarkkinoilla ei ole vielä kuplaa.

”Vaikka osakemarkkinoiden arvostus on monilla käytössä olevilla mittareilla korkea, kuplasta puhuminen on ennenaikaista”, Saari toteaa.

Sijoitusstrategin mukaan valtionlainojen ennätysmataliin ja vieläpä nouseviin korkoihin verrattuna osakemarkkinoiden tuottonäkymät ovat edelleen itse asiassa melko hyvät. Arvostuskertoimia puolestaan hämärtää se, että tulosennusteet ovat edelleen liian kriittisiä.

”Kun ennusteita ennen pitkää korjataan lähemmäs todellisuutta ja tulevien vuosien paremmat tulokset tulevat ajan kuluessa lähemmäs, myös arvostus laskee, vaikka pörssikurssit nousevat”, Saari toteaa.

Saari löytää muitakin syitä, joiden perusteella kupla ei ole todennäköinen.

”Ylipäätään kurssit harvoin laskevat rajusti tilanteessa, jossa tulosnäkymiä joudutaan jatkuvasti nostamaan. Lisäksi aiempien kuplien kaltaista pitkää, hallitsematonta arvostustasojen nousua ei ole tällä kertaa nähty, vaan kurssit nousivat pandemiakuopasta ripeästi ennätyksellisen elpymisen siivittäminä.”

Saaren mukaan viime syksystä lukien globaalien osakemarkkinoiden vahva nousu on selittynyt täysin tulosnäkymien elpymisellä. Lasku on edessä vasta, kun yritysten näkymät alkavat heikentyä.

”Korkeat arvostuskertoimet ja sijoittajien kohonneet tunnelmat ovat riski markkinoille tilanteessa, jossa näkymät alkavat yllättäen heikentyä. Pidämme kuitenkin todennäköisempänä, että näkymät jatkavat parantumistaan, korot nousevat ja osakkeiden arvostus rauhoittuu kurssien samalla kuitenkin noustessa. Siksi näistä tekijöistä kannattaa mielestämme huolestua vasta myöhemmin, jos ne eivät ole siihen mennessä jo helpottaneet.”

Saaren mukaan korkojen nousu on ensisijaisesti haaste joukkolainojen tuotoille lyhyellä aikavälillä. Osakekurssit puolestaan voivat hyvin jatkaa nousuaan korkojen noustessa.

Nordea suosittelee edelleen ylipainoa kaikilla osakemarkkinoilla, myös Suomessa. Osakkeiden tarjoamat tuottomahdollisuudet ovat reilusti korkosijoituksia paremmat. Talouksien elpymisen edetessä suhdanneherkät toimialat ottavat vetovastuuta pörssien noususta. Nordea uskoo tämän hyödyttävän osakealueita melko laajasti.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös