Taloyhtiön kunnossapitoselvitys on tärkeä dokumentti niin taloyhtiön osakkaille kuin asunnonostajallekin.
Isännöintiliitto muistuttaa, että erityisesti asuntokauppatilanteessa taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys on dokumentti, johon kannattaa perehtyä tarkasti. Muuten voi käydä pahimmillaan niin, että ostaja huomaa maksaneensa asunnostaan ylihintaa.
Taloyhtiöiden hallitusten pitää tehdä vuosittain kunnossapitotarveselvitys, johon listataan viiden vuoden tähtäimellä taloyhtiön keskeisimmät korjaukset ja remontit. Selvitys on lain vaatima ja se pitää esittää vuosittain yhtiökokouksessa.
Kunnossapitotarveselvityksen kuuluisi auttaa taloyhtiön hallitusta, osakkaita ja asunnon ostajia, mutta käytännössä selvitys voi aiheuttaa isoja ongelmia.
”Kunnossapitotarveselvityksiä on moneen lähtöön. Niissä ei välttämättä kerrota, mitä korjauksia lähivuosina pitää tehdä tai ne kerrotaan epämääräisesti. Pahimmillaan ne kertovat taloyhtiön tilasta yhtä paljon kuin renkaiden potkiminen autosta”, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Isännöintiliitto varoittaa, että ylimalkaisesti tehty kunnossapitoselvitys saattaa johtaa jopa korvausvaatimuksiin taloyhtiötä kohtaan. Tästä löytyy varoittava esimerkki. Hallituksen näppituntumalla tekemä kunnossapitotarveselvitys on vienyt taloyhtiön jopa vahingonkorvausvastuuseen.
Vaasan hovioikeus teki pari vuotta sitten nyt lainvoimaisen päätöksen siitä, että ylimalkaisesti tehdyn kunnossapitotarveselvityksen takia osakas maksoi asunnostaan liian korkean hinnan ja oli vahingonkorvauksena oikeutettu saamaan taloyhtiöltä korjauksen vuoksi aiheutuneet sijaisasumisen kustannukset muuttokuluineen.
”Hovioikeuden ratkaisu on yksi selkeä osoitus siitä, että kunnossapitotarveselvityksen laadullisia vaatimuksia pitää nostaa ja kunnossapidon osalta hallituksen pitäisi välttää omien tulkintojen tekemistä ja niiden sijasta tukeutua teknisiin ammattilaisiin”, Koro-Kanerva huomauttaa.
Kunnossapitotarveselvitykseen liittyvä lakimuutos poistaisi pahimmat sudenkuopat, Isännöintiliitto esittää. Liitto ajaa asunto-osakeyhtiölakiin kahdenlaista muutosta: Ainakin yli 10 huoneiston taloyhtiöissä kunnossapitotarpeet pitäisi kirjata 10 vuoden päähän. Lisäksi kunnossapitotarveselvityksen taustalla pitäisi olla asiantuntijan tekemä kuntoarvio.
”On edelleen taloyhtiöitä, joissa korjaustarpeita ei arvioida suunnitelmallisesti. Korjausten tulisi pohjautua teknisen asiantuntijan tekemään kuntoarvioon ja huolelliseen suunnitteluun, joista osakkaat ovat hyvissä ajoin tietoisia. Tällöin osakkaiden on helpompi sitoutua pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon ja he ymmärtävät myös hallituksen sekä isännöinnin tärkeän roolin siinä”, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtajistoon kuuluva Tiia Granberg.
Isännöintiliitto on lausunut kunnossapitotarveselvityksen muutostarpeesta monta kertaa ja liiton esitys on nyt oikeusministeriön muutostarvelistalla.
