Osakesäästötili mahdollistaa toteutuneen arvonnousun pääomaverotuksen välttämisen perinnönjaossa.
Osakesäästötili mahdollistaa kaupankäynnin kotimaisilla ja ulkomaisilla osakkeilla ilman välitöntä veroseuraamusta. Osakesäästötilin sisällä tehdyistä osakekaupoista ei siis tarvitse maksaa veroa. Vero maksetaan vasta, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä.
Osakesäästötileillä on voinut käydä kauppaa vuoden 2020 alusta lähtien. Osakesäästäjälle se on houkutteleva ratkaisu, koska sen ansiosta suorat osakesijoitukset ovat verotuksellisesti aiempaa houkuttelevampia. Osakesäästötilin ideana on kannustaa sijoittajia suoriin osakesijoituksiin, sen sijaan että varat olisivat pankkitilillä tai kiinni rahastosijoituksissa.
Tilille saa siirtää enintään 50 000 euroa. Asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa. Toisin sanoen veroa ei mene siinä vaiheessa, kun tilillä käydään arvopaperikauppa ja siitä syntyy myyntivoittoja.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta esittää blogissaan, että osakesäästötiliin liittyy kuitenkin ominaisuus, joka aiheuttaa aukon veropohjaan.
”On loogista, että arvonnousu verotetaan vasta silloin kun sijoitus myydään ja arvonnousu realisoituu, mutta liian usein arvonnousua ei veroteta ollenkaan. Tämä aukko veropohjassa pitää korjata, etenkin jos lykkäysetua halutaan vielä nykyisestäkin laajentaa esimerkiksi kasvattamalla osakesäästötilin ylärajoja”, Kaukoranta toteaa.
Kaukorannan mukaan osakesäästötili mahdollistaa sen, että osakesäästötilillä olevat varat voidaan jakaa perintönä ilman, että aikaisemmasta arvonnoususta maksettaisiin pääomaveroa.
Perinnöstä toki maksetaan lahja- tai perintövero käyvästä arvosta, mutta jos seuraava sukupolvi myöhemmin myy omaisuuden, myyntivoittoa verotetaan vain siitä arvonnoususta, joka ylittää lahja- tai perintöverotuksessa vahvistetun verotusarvon.
”Aiemman omistajan aikana kertynyt arvonnousu jää siis kokonaan verottamatta pääomatuloverotuksessa. Tällä voi olla iso taloudellinen merkitys”, Kaukoranta toteaa.
SAK:n pääekonomisti kertoo esimerkin.
”Jos esimerkiksi osakesäästötilin arvo on noussut 40 000 eurosta 100 000 euron arvoiseksi, niin osakesäästötiliä purkaessa luovutusvoitosta maksettava pääomatulovero olisi 18 000 euroa. Tältä verolta välttyy, jos sijoituksen jättää perinnöksi tai antaa lahjaksi myymättä sitä ensin itse. Perinnönsaaja maksaa toki perintöveron (esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä lähisukulaisen perintövero on 8 700 euroa), mutta edeltävän omistajan aikana tapahtunutta arvonnousua ei veroteta kenenkään pääomatulona.”
Mitä suuremmista summista on kyse, sitä suurempi on luonnollisesti vältettävä pääomatulovero.
”Nykyään on mahdollista kerryttää ylisukupolvista varallisuutta ilman, että pääoman tosiasialliseen tuottoon kohdistuu pääomatuloveroa missään vaiheessa”, Kaukoranta kiteyttää.
Tämä ”ylisukupolvinen” varallisuuden kerryttäminen onnistuu Suomessa nykyään esimerkiksi juuri osakesäästötilin avulla. Kunkin sukupolven aikana tapahtunut varallisuuden arvonnousu verotetaan vain, jos varallisuutta myydään. Realisoimaton arvonnousu jää verottamatta.
Kaukorannan mielestä tämä on ”merkittävä aukko veropohjassa”. Veropohjan aukot luovat paineita muihin veroihin tai julkisiin palveluihin.
”Mitä vähemmän pääomista kerätään veroja, sitä enemmän veroja pitää kohdistaa palkkatyöhön tai leikkauksia palkansaajien kannalta tärkeisiin julkisiin palveluihin tai etuuksiin”, Kaukoranta toteaa.
Kaukorannan mielestä Suomessa on löydettävä ratkaisu, jolla voidaan varmistaa tiivis veropohja ja pääomien tuoton johdonmukainen verottaminen.
”Osakesäästötilin mahdollinen laajentaminen korostaa tarvetta entisestään. Laajentamiseen sisältyvä lykkäysetu ei saa johtaa siihen, että veropohja rapautuu pysyvästi”, pääekonomisti toteaa.
Yksi ratkaisu Kaukorannan mielestä voisi olla, että luovutusvoittoa määriteltäessä hankintahintana käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistetun arvostuksen sijaan alkuperäistä hankintahintaa tai hankintameno-olettamaa. Nykyään näin tapahtuu, jos myynti tapahtuu vuoden sisällä lahjan saamisesta.
Kaukorannan mielestä luontevampi ratkaisu olisi verottaa realisoimaton arvonnousu perintö- tai lahjaverotuksen yhteydessä.
”Tällöin pääoman tuotto tulisi aina kokonaisuudessaan verotetuksi viimeistään omistajanvaihdoksen yhteydessä. Näin toimitaan esimerkiksi Tanskassa, Kanadassa ja Unkarissa”, hän kertoo.
Ois kiva kuulla ekonomilta, yksi ehdotus millä suomalaisten vaurastumista edistettäisiin. Eikä tämä tapahdu verottamalla. Eikä verovarojen jakamisella ulos tästä maasta.