Sanotaan, että korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme. Korkoa korolle -ilmiö on syy pitkäaikaiseen osakesijoittamiseen, sitä käsitellään todennäköisesti kaikissa sijoittamisesta kertovissa kirjoissa ja se on osaltaan syy siihen, että ihmiset ylipäätään suostuvat kantamaan osakemarkkinoihin liittyvää riskiä.
Syy on selvä. Odotettavissa olevalla yhden vuoden sijoitustuotolla ei rehellisesti sanottuna vielä kovinkaan pitkälle pötkitä. Suomalaisen mediaanisalkun koko on 4300 euroa ja 8 prosentin tuotto-odotuksen mukaan laskettuna ja 30 prosentin verot huomioiden jää käteen 241 euroa vuodessa. Onhan se tietysti kiva lisä, mutta ei sillä kovinkaan suurta merkitystä talouden kokonaiskuvaan ole.
Korkoa korolle -ilmiö on tie taloudelliseen riippumattomuuteen
Vaikka yksittäisen vuoden tuoma tuotto sijoitusmarkkinoilla on siis kohtalaisen merkityksetön, voi osakesäästämisellä kuitenkin olla isokin merkitys ja syynä tähän on korkoa korolle -ilmiö.
Ilmiö on sitä voimakkaampi mitä pidempi aikajana on kyseessä ja usein ilmiötä havainnollistetaan suorastaan epärealistisen pitkillä pitoajoilla esimerkiksi näin: ”Jos olisit sijoittanut tuhat dollaria osakkeisiin vuonna 1927 olisi sinulla osingot uudelleen sijoittaen 5,93 miljoonaa dollaria vuonna 2020.”
Lähes sadan vuoden pitoaika ei ole tietenkään realistinen, mutta tällaiset esimerkit kuitenkin osoittavat miten korkoa korolle -ilmiö mahdollistaa osakesijoittajan saamat merkittävän kokoiset tuotot.
Korkoa korolle -ilmiö moninkertaistaa verojen vaikutuksen osakesalkulle
Verojen merkitys jätetään usein laskelmien ja tutkimusten ulkopuolelle. Syynä voi olla esimerkiksi se, että verojen määrä vaihtelee eri maiden välillä. Veroilla on kuitenkin suuri merkitys.
New Yorkin yliopiston rahoituksen professori Aswath Damodaran on tehnyt laskelman siitä kuinka suuri noiden verojen merkitys voi pahimmillaan olla. Otetaan tuo samainen lähtövuosi 1927 ja sijoitetaan 1000 dollaria osakkeisiin. Erotuksena edelliseen lähes kuuden miljoonaan dollariin päätyneeseen lopputulemaan on se, että tällä kertaa verot huomioidaan.
Verojen huomioimisessa tehdään jatkuvan kaupankäynnin oletus, eli verot maksetaan joka vuosi ja vieläpä korkeimman mahdollisen veroprosentin mukaan. Tulokseksi saatu vuoden 2020 osakesalkku on kooltaan 278 489 dollaria. Salkun koko ei siis ole enää lähelläkään ilman veroja saatua teoreettista 5,93 miljoonan dollarin lukemaa.
Toisin sanoen verot ovat syöneet 95,3 prosenttia osakesalkun arvosta.
Verotus kannattaa huomioida
Korkoa korolle ilmiön todellinen voima tulee esiin vasta aivan viimeisinä vuosina, jonka lisäksi korkea veroprosentti voimistaa professori Damodaranin tekemää laskelmaa. Vaikuttaviin lukemiin päästään kuitenkin jo hiukan lyhyemmilläkin aikaväleillä. Verottaja syö noin puolet salkun arvosta kymmenen prosentin tuotto-odotuksella, 25 vuoden sijoitushorisontilla ja veroprosentilla 30.
Omassa sijoitussuunnitelmassaan kannattaa siis huomioida myös verojen vaikutus.
Verojen vaikutuksen huomioiminen voi yhdelle sijoittajalle tarkoittaa osakesäästötilin avaamista. Osakesäästötilissä on omat etunsa, mutta siinä on myös omat haittansa.
Toiselle sijoittajalle verojen huomioiminen saattaakin tarkoittaa kaupankäynnin rajaamista tai hankintameno-olettaman hyödyntämistä yksittäisiä voittajia painottavan strategian avulla.
