EU-taksonomia on realisoitumassa ja tämä kestävän rahoituksen ryhtiliike haastaa finanssialan ennennäkemättömällä tavalla.
Rahoitusala odottaa jännityksellä, miten kestävän rahoituksen uudet pelisäännöt vaikuttavat alkuvuonna 2022, kertoo asiantuntijaorganisaatio Deloitte tiedotteessaan.
Vuonna 2022 EU-taksonomiasääntelyn edellyttämät tiedot tulee julkaista ensimmäisen kerran, ja pankkien on jatkossa arvioitava koko olemassa olevan yritysasiakaskannan ja sijoituskohteiden EU-taksonomian mukainen toiminnan kestävyys.
Erityisesti puuttuvan datan ja huutavan asiantuntijapulan ennustetaan muodostuvan käytännön tekemisen sudenkuopiksi, Deloitte arvioi.
Hallitustenvälinen ilmastomuutospaneeli IPCC julkaisi hiljattain ilmastoraporttinsa ensimmäisen osan, joka muistuttaa osaltaan myös kestävän rahoituksen tärkeydestä. EU:n julkaiseman taksonomia-asetuksen myötä investointiensa ympäristövaikutuksista kiinnostuneiden sijoittajien kasvavan joukon ei enää tarvitse päätöksenteossa nojata yksityisten luokittelijoiden ristiriitaisiin kestävyysarvioihin.
Tässä vaiheessa EU-taksonomia on ulotettu pörssiyrityksiin ja suuriin yli 500 henkeä työllistäviin yrityksiin sekä rahoitusalalle muun muassa pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. Ensimmäisen kerran taksonomian mukaiset tiedot tulee julkistaa alkuvuodesta 2022.
”Ympäristö- ja ilmastoväitteiden todentaminen uskottavasti ja yhdenmukaisesti on erinomainen vaade, sillä ainoastaan siten menemme aidosti kohti ilmastoystävällisempää eurooppalaista taloutta. Olemme kuitenkin samalla tilanteessa, jossa kukaan ei varmasti tiedä, miten vaatimusten toimeenpano lähtee käyntiin. Viimeistään nyt sekä ylimmän johdon että hallitusammattilaisten tulisi valveutua EU-taksonomian realisoitumiseen”, Deloitten finanssitoimialavetäjä Ilkka Huikko toteaa.
Pankkien päänsärkynä asiakaskannan ja sijoituskohteiden kestävyyden arviointi
Rahoitussektorin osalta uudistuksen oleellisin osa on SFDR-sääntely (Sustainable Finance Disclosure Regulation) eli velvoite huomioida kestävyysriskit ja haitalliset kestävyysvaikutukset. Pankit ja rahoituslaitokset joutuvat jatkossa antamaan myös julki tiedot lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä, Deloitte kertoo.
Siinä missä yksittäiset yritykset käyvät toimintojaan läpi kuuden eri kriteerin kautta, on pankeilla Huikon mukaan edessään huomattavasti isompi savotta; nimittäin koko olemassa olevan yritysasiakaskannan ja sijoituskohteiden toiminnan kestävyyden arviointi.
”Jos yksittäiset yritykset eivät kaikilta osin tunne toimintojensa kestävyysvaikutuksia, miten pankit voisivat tuntea koko portfolionsa vastaavat vaikutukset? Ja vaikka tieto olisikin jo olemassa, harvalla pankilla olisi kyky hallita, organisoida ja ylläpitää tätä datamassaa”, Huikko toteaa.
Velvoitteen hoitamista vaikeuttaa laadukkaan datan puuttuminen, joka on Euroopan suurimpien pankkitoimijoiden mukaan toimeenpanon suurin yksittäinen haaste. Euroopan suurimmat pankit peräänkuuluttivatkin alkukeväästä keskitettyä eurooppalaista tietokantaa, josta kestävyysarvioinnissa tarvittava data olisi strukturoidusti halukkaiden saatavilla.
Asiantuntijoiden rekrytoiminen lähes mahdotonta
Deloitten mukaan EU-taksonomian ja SFDR:n toimeenpanossa varmaa on, että se tulee työllistämään finanssialan riskienhallinnassa, kestävän kehityksen ja sääntelyn sekä tarkastuksen parissa toimivia asiantuntijoita. Myös asiakasrajapinnassa työskentelevien on omaksuttava uusia taitoja, sillä pankkien on nyt tunnettava asiakkaansa entistä syvällisemmin.
Eri toimijat luonnollisesti haluavat noudattaa asetettuja kestävyysvaatimuksia, sillä kestävyyskriteerien täyttäminen tuo yrityksille huomattavaa kilpailuetua. Asiantuntijuuden näkökulmasta asetelma on kuitenkin vääristynyt – taksonomialuokittelulla ja uudella sääntelyllä ei ole vielä kokemusasiantuntijoita ja luokittelun kehittymisen ennustetaan olevan murroksessa vielä useamman vuoden.
Huikon mukaan osaavien asiantuntijaresurssien rekrytoiminen on käytännössä hyvin hankalaa ja monille mahdotonta, koska kaikki kilpailevat samoista resursseista. Siitä johtuen osaamista on kasvatettava ja kyvykkyyttä rakennettava opettelemalla ja valmentamalla.
”Meillä on uusi kestävän rahoituksen kieli, mutta vain harvat puhuvat sitä vielä kunnolla. Oikea asenne tiedon ja ymmärryksen kasvattamiseen sekä valmiudet nopeiden ja joustavien arviointiprosessien luomiseen nousevat rahoitussektorilla avainasemaan”, Huikko summaa.
Lue myös tämä: Suomalaispankit pantiin stressitestiin – tässä tulokset
