Arvo-osakkeet

Sellu halpenee Kiinassa – Metsä alavireessä pörssissä

Kuva: Hannu Angervuo.

Maailman sellunkeittäjille näkyy kysynnän hidastumisen merkkejä Kiinassa, mikä on ehkä osaltaan painanut hieman mollivoittoiseksi metsäyhtiöiden eli UPM:n, Metsä Boardin sekä Stora Enson osakekursseja. 

Kolmikon osakkeen hinta on mennyt hieman miinukselle, mitä voi pitää yllätyksenä suhteessa markkinasellun historiallisiin huippuhintoihin.

Pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo, että Kiina ostaa runsaan kolmanneksen koko maailman markkinasellusta. Hidastumisen riski tulee esiin sellun hinnasta, joka on Kiinassa markkinatietojen mukaan pudonnut noin 40 – 80 euroa per tonni. Selluvarastot ovat myös nopeasti nousseet yli normaalin tason.

Angervuo jatkaa, että mikäli pessimismiä haluaa loihtia esiin, niin metsäteollisuutta voi pitää historiallisestikin ennusteena teollisuuden suhdanteiden muutokselle. ”Monet merkit viittaavat tässä ja nyt Kiinan talouden vauhdin tasaantumiseen, mikä näkyy ehkä ensimmäisenä sellun hinnassa,” Angervuo arvioi. 

Pohjoismaiset tuottajat hallitsevat noin kolmanneksen pitkäkuituisen eli mäntypohjaisen havusellun maailman markkinoita. Markkinasellu saavutti kesällä kaikkien aikojen huippuhinnan, joka teki noin 1 380 euroa per tonni. Hinta on kallistunut yli 52 prosenttia vuoden alusta. 

Euroopan tukkurit alkavat ehkä pantata ostojaan sellussa lähinnä siitä syystä, että markkinasellun hinnat luisuvat Kiinassa.  

Sellukauppa on Euroopassa kulkenut 1 340 euron hinnoilla eli hieman yhtiöiden ”listahintoja” halvemmalla loppukesän aikana. 

Kiinan oman tuotannon sellukauppa käy nyt noin 600 – 700 euron tonnihinnoilla. Angervuo nostaa samalla Kiinan kohdalla esiin kustannusriskin viejille, kuten kotimaisille ja ulkomaisille metsäyhtiöille. Sellupaalit kulkevat usein merikonteissa, joiden kuljetukset ovat kallistuneet jopa nelinkertaisesti. Ulkomaiset myyvät siten sellua Kiinaan noin 700 euron tonnihinnoilla kuljetuskustannusten ja vakuutusmenojen vähentämisen jälkeen. 

Paperin hinnassa nousupiikki

Paperikoneet tuottavat sellusta papereita, kuten päällystämätöntä hienopaperia, päällystettyä painopaperia ja puupitoisia aikakauslehtipaperia. Suomalaiset tuottajat ovat perinteisesti tehneet paljon kahisevaa puupitoisilla aikakauslehtipapereilla eli sc- ja päällystetyllä lwc-paperilla. 

Markkinalähteiden mukaan painopaperin hinnat ovat alkusyksystä kallistuneet noin 40 – 60 euroa tonnilta. Esimerkiksi Englannissa paperin tonnihinnat ovat nousseet 550 eurosta lähes 640 dollariin eli lähes vuoden 2018 huipputasoon. 

Muualla Euroopassa, kuten Saksassa tonnihinta on vahvistunut noin 430 euron tasosta reilusti yli 500 euroon.

Yhä kalliimpaa sähköä Saksassa

Nyt suurin tuotannon kustannustekijä eli sähkön hinnan nousu on nopeasti romuttamassa puutoisten painopapereiden kannattavuutta Keski-Euroopan tehtailla.

Paperin hintapiikin tiimoilta voi Angervuon mukaan ilman jälkiviisasteluja kysyä, että hätäilivätkö UPM Kaipolan ja Stora Enso Veitsiluodon paperikoneidensa alasajossa. Tai leikkasivatko yhtiöt kapasiteettia halvan sähkön Suomessa, joka avittaa eurooppalaisia kilpailijoita.  

Sähkön hinta on kirinyt nopeasti ja jyrkästi ylös Euroopassa ja etenkin Saksassa, mikä saattaa jatkossa hiertää UPM:ää. Metsäjätti tuottaa paperia Saksan tehtaillaan.  Sähköä markkinahinta per megawatti maksaa noin 130-140 euroa Saksassa ja alkuviikosta Suomessa noin 97 euron verran.

Angervuo laskee, että tonni puupitoista aikakauslehtipaperia kuluttaa nyt noin 350 – 400 euron edestä sähköä Saksan nykyisillä markkinahinnoilla. 

Puupitoiseen aikakauslehtipaperitonniin tarvitaan laadusta riippuen noin 15 – 30 prosenttia sellua, joka tekee kustannuksina noin 170-400 euroa sellun nykyisillä huippuhinnoilla. 

”Energian hintojen nousu voi palkkojen ja muiden kulujen kanssa ajaa marginaalit tiukalle etenkin Keski-Euroopan, kuten Saksan paperitehtaissa”, Angervuo arvioi lukujen valossa. 

Angervuo laskee takautuvasti esimerkiksi UPM:n kotimaan paperikoneiden kustannuseduksi sen, että yhtiö omistaa osakkuuksia suomalaisissa energiayhtiöissä, kuten Pohjolan Voimassa ja Teollisuuden Voimassa. 

”Jälkiviisastelu on aina paikallaan, mutta toisaalta paperin ja energian hintakehitystä on vaikea ennustaa pidemmällä aikavälillä.”   

Sähkön hintakiriä on vauhdittanut ”yhä vihreämpi” EU. Päästökaupan kiintiöiden hinnat ovat kallistuneet jo noin 30 eurosta 65 euroon vuoden takaisesta.  

Uusia tehtaita lähtee käyntiin  

Metsäyhtiöillä on nousubuumin aikana jäänyt omien tehtaiden kulutuksesta käytössä runsaasti vientiin sellun ylijäämää, joka noussee suurimmaksi Stora Ensolla. 

Yhtiön niin sanotun herkkyyslaskelman mukaan noin kymmenen prosentin hinnan kallistuminen sellussa vahvistaa hieman yli sadalla miljoonalla eurolla vuositason liiketulosta. 

UPM ei julkista vastaavia herkkyyslaskelmia pelkän sellun osalta. Yhtiön uusi Uruguayin tehdas alkaa tuottaa vuonna 2023 tuottaa noin kaksi miljoonaa tonnia eucalyptys-sellua vuodessa. 

Metsä Board aikoo Kemin uudessa tehtaassa valmistaa noin 1,5 miljoonaa tonnia havupuun sellua. 

Sellu on nostanut paperin ohella hintaa lineria ja taivekartongissa, jotka kuuluvat Metsä Boardin ja Stora Enson tuoteskaalaan. 

Metsä Boardin kesäkuun lopun ohjeistuksen mukaan liikevoitto on kolmannella neljänneksellä samaa tasoa kuin toisella kvartaalilla. 

Stora Enso arvioi, että liikevoitto nousee korkeammalle koko tilikaudelta verrattuna vuoteen 2020. UPM ennuste kertoo, että liikevoitto paranee selvästi koko kuluvalta vuodelta.   

Metsäyhtiöiden kannattavuus on kohonnut hulppeasti alkuvuonna. Liikevoitto vahvistui toisella vuosineljänneksellä Metsä Boardilla 70 prosenttia, Stora Ensolla 104 prosenttia ja UPM-Kymmenellä 56,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.  

Metsä jäänyt jälkeen pörssin indeksistä

Sinänsä metsäyhtiöiden osakkeiden hintakehitys on jäänyt jälkeen yleisestä pörssi-indeksistä vuodesta 2015 sekä kuluvan vuonna.  Myös vuoden 2021 alusta Helsingin pörssin tuottoindeksi (OMXHCAP) on noussut noin 20 prosenttia. 

Metsä Board B-osake on vuoden alusta halventunut noin prosentin ja Stora Enso R noin neljä prosenttia miinuksella. UPM-Kymmene on noussut noin kuusi prosenttia.

Metsäyhtiöiden pe-luvut ovat kohonneet viime vuosina korkeiksi nopean ja jyrkähkön osakekurssin myötä. 

Stora Enson pe-luku on 17, UPM:n 23 ja Metsä Boardin 12. Pe-luku sulkee sisäänsä sen, että kuinka monessa vuodessa yhtiö pystyy maksamaan pörssiarvonsa tuloksellaan. 

Angervuo pitää mahdollisena, että etenkin ulkomaiset sijoittajat asettuvat metsäyhtiöiden osakkeissa enemmän tai vähemmän myyntilaidalle ja etenkin Kiinan riskin seurauksena. Ehkä markkinasellun on jo saavuttanut korkeimman huippunsa.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Valuutta

    30.9.2021 at 14:39

    550€ -> 640$ ?

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös