Talouden trendit

Eläkepomo: Sijoitusmarkkinoilla nyt kahteen suuntaan vetäviä voimia

Reima Rytsölä Varma varatoimitusjohtaja
Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä. Kuva: Varma.

Kuluva vuosi on ollut eläkeyhtiöiden sijoituksille hyvää aikaa.

Työeläkeyhtiö Varman sijoitukset tuottivat 13,5 prosenttia eli 6,7 miljardia euroa tammi-syyskuussa 2021. Pääomasijoitukset toivat liki 40 prosentin ja hedgerahastot yli 11 prosentin tuoton. Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset, 39,9 prosenttia, noteeratut osakkeet 17,6 prosenttia ja hedge-rahastosijoitukset, 11,6 prosenttia.

Varman osakesijoitukset kokonaisuudessaan tuottivat 23,1 prosenttia ja kiinteistösijoitukset 4,1 prosenttia.

Myös työeläkeyhtiö Ilmarinen on päässyt koviin tuottoihin kuluvana vuotena. Ilmarisen sijoitussalkun tuotto nousi 10,5 prosenttiin eli 5,6 miljardiin euroon tammi-syyskuussa osakemarkkinoiden vahvan kehityksen myötä. Sijoitusten markkina-arvo nousi 58,4 miljardiin euroon.

Ilmarisen sijoitussalkussa pääomaisuusluokista parhaiten tuottivat osakesijoitukset, 19,2 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat 3,5 prosenttia, kiinteistösijoitukset 4,2 prosenttia ja muut sijoitukset -1,7 prosenttia.

”Maailmantalous jatkoi nopeaa toipumista koronapandemian aiheuttamasta taantumasta. Nopea talouskasvu on kiihdyttänyt inflaatiota ja aiheuttanut pullonkauloja toimitusketjuihin. Kolmannen vuosineljänneksen aikana odotukset inflaation kiihtymisestä ja rahapolitiikan kiristymisestä vahvistuivat, mikä lisäsi sijoitusmarkkinoilla volatiliteettia ja alkuvuoden voimakas kurssinousu tasaantui”, kertoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto puolestaan kertoo, että eläkejärjestelmälle vuosi on toistaiseksi ollut hyvä.

”Sekä sijoitustuotot että työllisyyden kehitys ovat yllättäneet myönteisesti, vaikka talouden kovin kiihdytysvaihde onkin nyt todennäköisesti takana”, Murto toteaa.

Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä kertoo, että sijoitusmarkkinoilla on nyt kahteen suuntaan vetäviä voimia.

”Koronarajoitusten purkaminen globaalisti tukee talouskasvua. Toisaalta tuotantokapeikot ja energian hinnan nousu hidastavat kasvua maailmanlaajuisesti. Inflaatio on kiihtymässä ja markkinoilla seurataan, onko kyse tilapäisestä ilmiöstä ja miten keskuspankit virittävät rahapolitiikkaansa nousevien hintojen ympäristössä”, hän arvioi.

Meneillään olevalla kolmannen vuosineljänneksen tuloskaudella lukuisat teollisuusyritykset ovat raportoinneet vaikeuksista toimitusketjujen hallinnassa sekä komponentti- kontti- ja raaka-ainepulasta.

Energian hinta on noussut rajusti eteenkin kesän jälkeen. Hinnannousulla on monia taustasyitä, joille yhteinen nimittäjä on energian kysynnän ja tarjonnan epätasapaino.

Päästöoikeuksien kohonneet hinnat, talouden elpyminen kaikkialla maailmassa koronasta, maakaasuvarastojen tyhjeneminen Euroopassa kylmän talven jäljiltä, Norjan heikot vesivarat sekä maakaasun ja kivihiilen kohonneet hinnat ovat saaneet sähkön hinnan kohoamaan ennätyslukemiin.

Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimenpiteet ovat tähän asti tukeneet markkinoita. Ilmarisen mukaan Inflaation odotettua nopeampi kiihtyminen sekä huoli pitkän aikavälin inflaatiopaineiden lisääntymisestä, talouskasvun hidastumisesta ja keskuspankkien rahapolitiikan kiristymisestä aiheuttavat epävarmuutta markkinoilla.

Ilmarinen arvioi, että sen sijoitusvarojen pitkän aikavälin tuotto-odotus on matala erityisesti matalan korkotason sekä riskillisten omaisuusluokkien korkean arvostustason vuoksi.

Lue myös tämä: Pörssin teollisuus hakkaa ennätyksiä tilauskannoissa

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös