Työmarkkinoiden nopea palautuminen on ylittänyt Aktian ennusteet.
Työllisyystilanne kohenee Suomessa nyt ripeästi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2021 elokuussa 104 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 33 000 vähemmän kuin vuoden 2020 elokuussa.
Työllisyysasteen trendiluku oli 72,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,6 prosenttia.
Aktian tuoreessa talousraportissa pääekonomisti Lasse Corin totea, että positiivinen työmarkkinakehitys on palauttanut kuluttajien luottamuksen pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Suomen työllisyystilanteen palautuminen on ollut positiivinen yllätys.
Aktian edellisestä ennusteesta työttömyysluvut paranevat kuluvana vuonna 7,6 prosenttiin ja edelleen 7,2 prosenttiin vuonna 2022. Työttömyyden väheneminen on ollut laaja-alaista, mutta koronaviruksen delta-variantin aiheuttamat epävarmuustekijät ja talouden avaamisen viivästyminen ovat rasittaneet etenkin palvelu- ja matkailualojen työllisyyttä.
”Työmarkkinoiden ripeä palautuminen on ollut omiaan tukemaan talouskasvua. Kaikkien työntekijöiden yhteenlaskettu palkkasumma onkin jo kuukausitasolla ohittanut pandemiaa edeltäneen tason”, Lasse Corin kertoo.
Corinin mukaan työmarkkinoiden kehityksen lisäksi Suomen talouskasvua vauhdittaa erityisesti viennin positiivinen vire. Varsinkin teollisuuden tilauskanta on kasvanut siinä määrin, että se koettiin yhtä vahvaksi viimeksi ennen 2008 finanssikriisiä.”
Suomen viennistä reilu puolet suuntautuu Euroopan Unionin alueelle, 15 prosenttia Yhdysvaltoihin ja 15 prosenttia Aasiaan. Näiden alueiden myönteiset talousnäkymät hyödyttävät suomalaisia vientiyrityksiä.
Viennin kasvun odotetaan kiihtyvän selvästi vuoden 2021 loppua kohden ja koko vuoden viennin määrän arvioidaan kasvavan 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Palveluvienti piristyy tavaravientiä ripeämmin ja palaa näin olleen ennen koronaa vallinneeseen trendiin.
Lähitulevaisuudessa Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun hidastuminen heijastuu vääjäämättä myös koti-Suomeen. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä myös kulutuksen kasvuodotusten riskit kasvavat.
Koronarajoitteiden purun ei odoteta kasvattavan merkittävästi kotitalouksien kulutusta.
”Kotitalouksien säästöt ovat kasvaneet voimakkaasti koronapandemian aikana, mikä antaa tilaa kulutuksen kasvulle. Rajoitteet tekivät monien palveluiden ostamisen mahdottomaksi. Sen sijaan kotitalouksilla on ollut mahdollisuuksia purkaa patoutunutta kysyntää tavaroihin, joten tavaroiden kysyntään koronajoitteiden purku ei tuo merkittävää positiivista tukea”, kertoo Lasse Corin.
Vaikka palveluiden kysynnän odotetaan piristyvän, pandemian aikana menetettyjä palveluita ei korvata täysimääräisesti kasvattamalla niiden kulutusta – esimerkiksi menetettyjä ravintolaillallisia ja ulkomaanmatkoja ei korvata täysmääräisesti uusilla, vaan ne ovat suurelta osin menetettyä kysyntää.
Toisaalta esimerkiksi kodinkoneiden, huonekalujen ja erilaisten remontointitarvikkeiden menekki on ollut voimakasta jo pandemian aikana. Näissä kategorioissa kysyntä tulee vähenemään, kun rajoitusten purku ja paluu kohti normaalia vähentävät tarvetta kodin uudistamiselle ja ehostamiselle.
