Asunnot ja kiinteistöt

Tutkija: Asunnon luovutusvoiton verovapaus on tarpeettoman laaja verotuki

KTM Petra Lyly väittelee Vaasan yliopistossa 15. joulukuuta 2021. Kuva: Riikka Kalmi.

Asunnon luovutusvoiton verovapaus ja ensiasunnon varainsiirtoverovapaus ovat tarpeettoman laajoja, väittää Vaasan yliopistossa väittelevä tutkija Petra Lyly.

Suomessa asunnonomistaja voi myydä asuntonsa verovapaasti, jos hän on omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta. Lisäksi ehtona on, että asunnonomistaja on itse tai joku hänen perheestään on vakituisesti asunut asunnossa sen omistusaikana yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Perheeseen lasketaan mukaan puoliso ja alaikäiset lapset.

Muissa tapauksissa asunnon luovutusvoitto eli myynnistä saatu voitto verotetaan pääomatulona. Pääomatuloja verotetaan 30 prosentin verolla 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 prosentin verokannalla. Jos asunto myydään tappiolla, tappion voi vähentää ensisijaisesti kyseisen verovuoden luovutusvoitoista.

Oman asunnon luovutusvoiton verovapautta ja ensiasunnon varainsiirtoverovapautta tulisi täsmentää, esittää Vaasan yliopistossa väittelevä Petra Lyly.

Lyly on tutkinut vero-oikeuden väitöskirjassaan kodin verotukia, joita ovat erityisesti oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, asuntovelkojen korkovähennys, laskennallisen asuntotulon verovapaus sekä kotitalousvähennys.

Lylyn tutkimuskohteena olevat verot aiheuttavat yhteensä yli kuuden miljardin euron verotulojen menetyksen vuosittain.

Luovutusvoiton verovapaudesta tullut laaja tuki

Lyly muistuttaa, että omaa asuntoa koskevan luovutusvoiton verovapaus on muotoutunut laajaksi tueksi 1980-luvulta peräisin olevan lakikirjauksen vuoksi. Tuolloin sen määrittelystä poistettiin kohta, jonka mukaisesti verovapaus oli mahdollinen vain, mikäli asunto myytiin välittömästi oman asumisen päättymisen jälkeen.

”Nykyisin verovapaus on voimassa vielä pitkänkin ajan kuluttua oman asumiskäytön päätyttyä. Luovutusvoiton verovapautta ja ensiasunnon varainsiirtoverovapautta tulisikin täsmentää tarkkarajaisemmiksi”, sanoo Lyly.

Lylyn mukaan ensiasunnon verovapaus on vaikeasti ennakoitava, mikä ei ole suotavaa itseverotuksena toteutettavalle verotuelle.

”Myös verotukien tilastoinnissa on epätarkkuutta. Asuntotulon verovapauden oikeudellinen perusta on epäselvä, mistä johtuen sen tilastoinnista tulisi luopua, mutta verovapaus tulisi kuitenkin säilyttää. Ei pitäisi tilastoida sellaisia eriä, joita ei ole mahdollista verotuksen avulla kerätä.”

Varainsiirtoveron verovapauden edellytykset epäselvät

Ensiasunnon ostajan ei tarvitse tietyin edellytyksin maksaa varainsiirtoveroa. Ensiasunto voi olla asunto-osake, kuten kerrostalo- tai rivitalohuoneisto. Se voi olla myös kiinteistö, kuten omakotitalo.

Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytyksenä on ikää, omaa asumiskäyttöä ja aikaisempaa asunto-omistusta koskevia vaatimuksia.

Lylyn väitöstutkimuksen mukaan verovapauden edellytykset ovat nykymuotoisina epäselviä.

Verovapauden voi saada jopa kymmenen vuoden kuluttua asunnon hankkimisen jälkeen, kunhan oman asumiskäytön viivästymiselle on itsestä riippumattomia syitä. Syitä voivat luonnollisesti olla kaavoituksen tai rakennusluvan viivästyminen, mutta myös omaa asumista edeltävää asunnon vuokrausta on pidetty verovapauden mahdollistavana syynä oman asumisen viivästymiselle.

Varainsiirtoveroa pidetään muuttamista vaikeuttavana ja lukkiutumisvaikutusta lisäävänä verona. Siitä syystä olisi myös mahdollista yhtenäistää varainsiirtoverotuksen tasoa nykyistä alhaisemmalle tasolle ja samalla poistaa ensiasunnon verovapaus, Lyly esittää.

Vaikka varainsiirtoveron kertakaikkinen poistaminen olisi suotavaa, se Lylyn mukaan tuskin kuitenkaan olisi mahdollista, koska varainsiirtovero on fiskaalisesti merkittävä.

KTM Petra Lylyn talousoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus” tarkastetaan keskiviikkona 15.12.2021 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden kautta.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Antti

    9.1.2022 at 15:12

    Aika erikoista kutsua verotueksi sitä että jotain asiaa ei veroteta. Yhtä hyvin voisi joku tutkija kertoa että: Ihmisen hengittämisellä verotuki, koska sitä ei veroteta vaikka ihminen tuottaa vuorokaudessa 1-4 kg hiilidioksidia pelkällä uloshengityksellä.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös