Sijoittaminen

Mikä tekee ihmisestä sijoittajan?

Aalto-yliopisto professori Elias Rantapuska
 Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen johtaja ja professori Elias Rantapuska.

Yllättävän pienestä osasta ihmisiä tulee osakesijoittajia ja professori Elias Rantapuska kertoo miksi. 

Aalto-yliopiston rahoituksen professorina toimiva Elias Rantapuska tutkii yksityishenkilöiden sijoituspäätöksiä ja sitä, miten tunteet, kokemukset ja perhesuhteet vaikuttavat sijoituspäätöksiin. 

Aihe on mielenkiintoinen, sillä yllättävän pienestä osasta ihmisiä tulee osakesijoittajia. ”Ainoastaan reilu neljännes suomalaisista on osakesijoittajia. Kansainvälisessä vertailussa varallisuuserotkin huomioiden osuus on yllättävän pieni.”

Alhaisen osallistumisasteen perusongelma koskee muitakin maita ja nimikin kertoo perusasetelmasta ”stock market participation puzzle”. Alhainen korkotaso ja osakkeiden pitkän aikavälin tuottoriskiprofiili huomioiden osakemarkkinoille kannattaisi osallistua. 

”Se, että ylipäätään jättää osallistumatta osakemarkkinoille ei ole kovinkaan fiksu päätös. Syyt ovat muualla.” 

Yksityishenkilöiden tekemät sijoituspäätökset ovatkin mielenkiintoinen aihe, jonka takaa löytyy enemmän tai vähemmän yllättäviä syitä. 

Asioiden ymmärtäminen ja niistä selvää ottaminen on avainasemassa

”Transaktiokustannukset nostavat kynnystä alkaa sijoittajaksi”, Rantapuska tiivistää. 

Professori viittaa transaktiokustannuksilla kaupankäyntipalkkioiden ulkopuolisiin asioihin. Sijoittamiseen pitää perehtyä, jotta päätöksiä pystyisi tekemään. Silloin kun on kiireinen elämänvaihe olisi hoidettavana muitakin asioita ja sijoittamisen aloittaminen jää helposti hoitamatta. 

Varallisuus tekee ihmisestä sijoittajan, koska rikkailla on suurempi intressi osallistua osakemarkkinoille. ”Kun varallisuutta on paljon, on motivaatio suurempi. Osakemarkkinoille osallistumisen transaktiokustannus on lähes vakio, mutta varakkaan saama euromääräinen tuotto ja riskinkantokyky on suurempi. Tästä syystä rikas alkaa köyhää useammin osakesijoittajaksi.”

Transaktiokustannukseen liittyy taloudellinen lukutaito. ”Ihmiset eivät yleensä osta sellaista mitä eivät ymmärrä ja hyvä niin. Jos urheilukaupassa myydään kalleinta mahdollista suksisettiä, mutta et ymmärrä miksi kalliimpi on parempi, voi olla viisaampaa jättää ostos tekemättä.”

Taloudellinen lukutaito siis alentaa osakemarkkinoille osallistumien kynnystä ja taloudellinen lukutaito sisältää perusasioita, kuten sen että ymmärtää miten korot ja korkoa korolle -ilmiö toimii. ”Tästä on empiiristä evidenssiä. Esimerkiksi ekonomistit ovat keskimääräistä useammin osakesijoittajia.” 

Rantapuska kertoo, että myös ympäristö vaikuttaa taloudelliseen lukutaitoon ja siihen kuinka todennäköistä osallistuminen osakemarkkinoille on: ”Jos lähipiirissä on sijoittajia, niin alkaa itsekin sijoittajiksi. Perheenjäsenten, työkavereiden, sukulaisten ja tuttavien osallistuminen osakemarkkinoille alentaa tutkitusti omaa kynnystä osallistua osakemarkkinoille. Talouden lukutaito paranee osaavien kontaktien myötä.” 

Sattumalla on merkitystä  

Yksi mielenkiintoinen professori Rantapuskan esiin nostama asia on sattuman merkitys.

”Ihminen alkaa usein sijoittajaksi vahingossa”

Osakesalkun perintönä saava henkilö ei ole itse tehnyt päätöstä osakesijoittamisen aloittamisesta. ”Päätös osakkeiden myymisestä ja sijoitusten lopettamisesta voidaan tehdä, mutta tämä päätös jää usein tekemättä.”

Elisan osuuskunnan purku kuvastaa sattuman merkitystä ja sitä kuinka passiivisesti suuri osa suomalaisista omaan varallisuuteensa hoitoon suhteutuu. Lankapuhelimien aikaan piti ostaa tai vuokrata puhelinosake, jotta puhelinta pystyi käyttämään. Kun Elisa listattiin pörssiin tuli puhelinosakkeen omistajista pörssiyhtiö Elisan omistajia ikään kuin vahingossa. 

”Elisan listautumisesta on jo parikymmentä vuotta, mutta tapaus näkyy tilastoissa edelleen. Kymmenisen prosenttia suomalaisista osakesijoittajista omistaa vain ja ainoastaan Elisan osaketta.”

Poliittisella kannallakin on merkitystä. Kunnissa missä äänestetään enemmän vasemmistoa, on osakemarkkinoiden osallistumisaste alhaisempi, varallisuus ja koulutustaso huomioidenkin.

Kaikista asioista ei löydy täyttä konsensusta. Esimerkiksi 90-luvun laman tuoman työttömyysuhan kokeneet yksilöt pyrkivät pidättäytymään osakemarkkinoiden ulkopuolella, mutta yleisesti ottaen traumojen vaikutus riskikäyttäytymiseen vaihtelee. 

Toinen kiistelty aihe on geenien merkitys. Ruotsalaistutkijat olivat päätyneet johtopäätökseen, jonka mukaan nimenomaan geenit, ei niinkään ympäristö, vaikuttaisivat päätökseen sijoittamisen aloittamisesta. 

Rantapuska päätyi kuitenkin itse eri johtopäätökseen: ”Käytössä olevasta suomalaisesta datasta tekemämme analyysit eivät tukeneet tätä väitettä.”  

Talouden lukutaitoa tulisi kehittää

Sijoittajien osalta asiat ovat Suomessa hyvin: ”Infrastruktuuri, lainsäädäntö, instituutiot ja luottamus ovat kunnossa ja ylipäätään tulee kysyä kuinka suurta rooli valtiolla tulisi yksilötasolla tapahtuvan varallisuuden kasvatuksen osalta olla.”

Samalla on kuitenkin myös niin, että asioita voitaisiin tehdä suomalaisten varallisuuden kasvattamiseksi. Suomalaisten varallisuus on Rantapuskan mukaan hyvää itäeurooppalaista tasoa ja suunta on sellainen, että kohta ollaan kenties keskinkertaisella itäeurooppalaisella tasolla. 

Yksilöiden osalta Rantapuska peräänkuuluttaa niin sanottujen evankelistojen merkitystä. Taloudellisella lukutaidolla on suuri merkitys osakesijoittamisen aloittamisessa ja osakesijoittamisella on suuri merkitys varallisuuden kasvattamisessa.  

”Ei vaurastuminen lottoamalla, rahoja pankkitilillä makuuttamalla tai kesämökkejä vesakkojen keskeltä ostamalla onnistu. Kyseessä on iso kulttuurinen muutos, johon sisältyy käsitys siitä, että vaurastuminen on moraalisesti hyväksyttävää ja mahdollista jokaiselle.”

Taloudellisen lukutaidon kehittämisestä olisi hyötyä muutenkin. ”Esimerkiksi peruskoulun käyneistä alle 6,5:n pistekeskiarvolla on 40%:lla maksuhäiriömerkintä.” 

Näin esitettynä maksuhäiriöt kuulostavat isolta ongelmalta, mutta toisaalta yli 70 prosenttia suomalaisista ei sijoita osakkeisiin, kun ainoastaan 8,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. 

”Taloudellista lukutaitoa tulisi kehittää nämä molemmat tavoitteet huomioiden” 

Ruotsissa päätät itse, miten eläkevarasi sijoitetaan

Yhdysvalloissa on ehdotettu vauvoille annettavaa sijoitustonnia, jonka saisi nostaa vastaa aikuisiällä ja Ruotsissa kansalaiset voivat itse päättää miten varojaan sijoittavat. 

Suomen laki edellyttää, että eläkevarat sijoitetaan paitsi tuottavasti myös turvaavasti. Käytännössä esimerkiksi Varman hallinnoimista eläkevaroista 25 ja Elon hallinnoimista eläkevaroista 33 prosenttia on sijoitettuna korkoihin.  

”Tässä korkotilanteessa oikeastaan kenenkään ei pitäisi sijoittaa korkoinstrumentteihin”, Rantapuska huomauttaa ja tuo esiin Ruotsin mallin vahvuuden, ”nuorten aikuisten osakepaino Ruotsissa on täydet sata.” 

Ruotsin mallin etuna on myös se, että se kannustaa ottamaan selvää sijoittamisen perusteista. Jos mitään ei tee tullaan rahat sijoittamaan matalakuluiseen osakeindeksirahastoon: ”On aivan varmaa, että Suomenkin sijoitusaste nousisi, mikäli pitäisi tehdä aktiivinen päätös sijoituksen lopettamisesta.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös