Nordea kehittyy vahvasti ja kasvoi Suomen henkilöasiakkaissa jopa kovempaa kuin pääkilpailijansa OP. Sampo oli tehdä jättimäisen virheen Nordea-potillaan.
Nordea kehittyy vahvasti Skandinaviassa ja kasvoi Suomen henkilöasiakkaissa jopa kovempaa kuin pääkilpailijansa OP. Sampo oli tehdä ison virheen Nordea-osakkeillaan.
Pankkien ylin edunvalvoja Suomessa, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppi, kertoi Ylen aamu-tv:n Jälkipörssissä tiistaina 8.2. (kohdasta 1’20 eteenpäin) pankkien yleensä hyötyvän kiihtyvän inflaation ja nousevien korkojen maailmasta.
Sellaista aikaa juuri nyt elämme.
Kauppi aprikoi pankkiosakkeiden pärjäävän myös pitemmällä aikavälillä verrattuna esimerkiksi teknokasvuosakkeisiin. Eläkevakuuttaja Elon pääekonomisti Tiina Helenius komppasi Kauppia todeten pankkien tehneen korona-aikana isoja luottotappiovarauksia, joita ei sittemmin ole koronatukien myötä syntynyt ennakoidussa mittakaavassa.
Nyt varauksia puretaan, mikä osaltaan avittaa pankkien tuloskuntoa.
Vahva tulos ja laadukas luottosalkku
Pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea julkaisi torstaina 3.2. erittäin vahvan tuloksen niin koko vuodelta 2021 kuin neljänneltä neljännekseltä.
Tulos on noussut erittäin vahvasti kahden vuoden takaisesta heikommasta tulosvuodesta, jolloin liiketulos niiasi 2,1 miljardiin euroon pitkälti kulujen kasvun vuoksi. Pääsyynä oli it-kulujen alaskirjaukset yli 700 miljoonalla eurolla syyskvartaalilla 2019.
Uusi taloon tullut tanskalainen konsernijohtaja Frank Vang-Jensen korosti tuolloin kärkitavoitteita vuoteen 2022 mennessä:
- operatiivisen tehokkuuden optimointi,
- tulojen kasvuun tähtääminen,
- erinomainen asiakastyytyväisyys.
Yhtiö on edennyt näissä kaikissa, mikä näkyy esimerkiksi asiakasvalitusten vähentymisenä.
Olen ylpeä siitä, miten olemme kehittyneet pankkina – yhdessä asiakkaittemme kanssa. Liiketoimintamme volyymit kasvoivat, ja kasvatimme markkinaosuuksiamme Pohjoismaissa kautta linjan. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 6 prosenttia, samoin luotonanto pienille ja keskisuurille yrityksille. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 17 prosenttia. Kaikki nämä kolme ovat nyt ennätystasoilla.
Samaan aikaan jatkoimme entistä parempien asiakaskokemusten luomista. Asiakastyytyväisyys parani ja asiakasvalitusten määrä väheni 9 prosenttia. Asiakasvalituksia tehdään nyt 41 prosenttia vähemmän kuin kolme vuotta sitten. – Frank Vang-Jensen, Nordean tilinpäätöstiedote 2021
Liiketulos loka-joulukuulta 2021 kohosi 1,28 miljardiin euroon, joka oli analyytikoiden odotuksia enemmän. Koko vuoden liiketulos nousi 4,94 miljardiin eli jopa 67 prosenttia. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että vuoden 2020 alkupuoliskolla pankki teki koronaan liittyviä ylimääräisiä, johdon harkintaan perustuvia luottotappiovarauksia yli 500 miljoonalla eurolla. Tämä luottotappiovarauspuskuri (management judgement buffer) nousi näin 650 miljoonaan euroon tilinpäätöksessä 2020.
Yhtiö on pitänyt puskurin 610 miljoonassa vuonna 2021, joten lisää tulosrasitetta siitä ei ole tullut eikä sitä ole merkittävästi purettu tai tuloutettukaan.
Yhtiön tämänhetkinen luottosalkun laatu on erittäin vahva. Nettomääräiset luottotappiot neloskvartaalilla olivat 56 miljoonaa euroa eli vuositasolle muunnettuna ainoastaan 0,07 prosenttia massiivisesta 328 miljardin euron luottokannasta.
Luottosalkku jakautuu melko tasaisesti Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Suomeen maakohtaisten osuuksien vaihdellessa 20-31 prosentin välillä. Noin puolet luotoista on asuntolainoja, kahdeksan prosenttia kulutusluottoja ja 43 prosenttia yritysluottoja.
Nordea määrittelee tulosesityksessään laina-asiakkaat Covid-19 -vaikutusten perusteella riskiryhmiin toimialoittain. Lainakannasta vain yksi prosentti edustaa merkittävien koronavaikutusten aloja, kuten laivanrakennus, ilmakuljetukset, merenkulkupalvelut, öljy ja kaasu sekä majoitus ja vapaa-aika.
Osittaisia koronavaikutusten aloja on luototettu 19 prosenttia lainakannasta. Loppuosa, kuten asuntolainat (mortgages) on katsottu vähäisten vaikutusten aloiksi tai omaisuuseriksi.
Osaltaan Nordean riskejä pienentää toiminta vakaissa pohjoismaisissa oikeusvaltioissa, joiden talousnäkymät ovat hyvät.
Suomi loisti henkilöasiakkaissa
Asuntomarkkinoiden hyvä kehitys samoin kuin työttömyyden vähentyminen sitten kevään 2020 tukee Nordean liiketoimintaa myös muutoin kuin luotonannossa niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassa.
Konsernin korkokate kasvoi viimeisellä neljänneksellä 7 prosenttia ja nettopalkkiotuotot jopa 16 prosenttia. Korkeimmat lainamarginaalit pankki kirjasi vähittäispankeista Suomessa ja korkeimmat talletusmarginaalit Tanskassa.
Suomen kasvu löi ällikällä!
Kokonaistuotot Suomen vähittäispankissa eli henkilöasiakkaissa kasvoivat loka-joulukuussa jopa 14 prosentilla, kun vertailumaissa kasvu jäi 5 prosenttiin. Suomen kasvu tuli sekä nettokorkotuotoista eli korkokatteesta että nettopalkkiotuotoista.
Koko vuoden yhteenlaskettu korkokate ja nettopalkkiotuotot kasvoivat Suomen vähittäispankissa 10 prosenttia 788 miljoonaan, liikepankissa 11 prosenttia 629 miljoonaan euroon ja suuryhtiöasiakkaissa 13 prosenttia 296 miljoonaan.
Vertailun vuoksi, Suomeen keskittyvä OP Ryhmä kasvatti vähittäispankissa koko vuoden yhteenlaskettua korkokatetta ja nettopalkkioita 5,5 prosenttia 1,71 miljardiin ja yrityspankissa 13 prosenttia 618 miljoonaan euroon.
Segmentit eivät ole yhtiöiden välillä täysin vertailukelpoisia. Nordeassa varainhoito on omana segmenttinään, jonka nettopalkkiot konsernitasolla olivat viime vuonna 1,045 miljardia euroa, kasvua 27 prosenttia.
Suomen osuus konsernin private bankingissa, joka tekee reilut puolet varainhoidon palkkiotuotoista, on noin kolmannes. Suomen private banking kasvatti tuottojaan koko vuonna 18 prosenttia.
Kasvua laajalla rintamalla ja uudet tavoitteet
Liikepankkitoiminnassa Nordean Suomen korkokatteen kasvu oli loppuvuonna 5 prosenttia eli hieman alle konsernin keskitason, mutta nettopalkkiotuotoissa konsernin parasta, 12 prosenttia.
Suuryhtiöasiakkaissa Suomen yhteenlaskettu korkokate ja nettopalkkiot hieman laskivat vuoden lopussa samoin kuin Norjassa. Ruotsissa ja Tanskassa kasvu jatkui.
Konsernin varainhoidon hoidossa olevan varallisuuden arvo kohosi jopa 411 miljardiin oltuaan vuotta aiemmin 351 miljardia euroa. Viimeisen neljänneksen nettovirta sisään oli 4,9 miljardia.
Varainhoidon nettotuotot kasvoivat vuoden lopussa jopa 31 prosenttia. Toki osakemarkkinoiden todennäköinen heikompi kehitys tänä vuonna laimentanee varainhoidon palkkiokehitystä tänä vuonna.
—
Nordea ylitti vuonna 2019 vuodelle 2022 asettamansa taloudelliset tavoitteet vuoden etuajassa. Tilikauden 2021 kulu-tuotto -suhde alitti 50 prosenttia ja oli erinomainen 48. Oman pääoman tuotto vastaavasti ylitti tavoitteeksi asetetun 10 prosenttia ollen 11,2.
Yhtiö ilmoitti tilinpäätöksen yhteydessä uusista tavoitteistaan vuoteen 2025 mennessä. Tähtäimenä on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto ja 45-47 prosentin kulu-tuotto -suhde.
Vuodelta 2022 pankki odottaa yli 11 prosentin oman pääoman tuottoa ja 49-50 prosentin kulu-tuotto –suhdetta. Osinkopolitiikkana on sama vanha omistajaystävällinen 60-70 prosenttia tuloksesta.
Sampo onnistui – osaksi tuurilla
Kirjoitimme vuosi sitten Sammosta, joka on yhä Nordean isoin omistaja 6,2 prosentin osuudellaan. Sampo omisti vielä tuolloin 15,9 prosenttia mutta oli jo aloittanut Nordea-myynnit marraskuussa 2020, jolloin yhtiö myi 4,0 prosenttia Nordean osakekannasta tarjousmenettelyssä, jossa myyntihinta osakkeelta oli 7,25 euroa ja bruttomyyntitulo 162 miljoonasta osakkeesta 1,174 miljardia euroa.
Konserni tarkastelee vaihtoehtoja tämän prosessin jatkamiseksi aikanaan tavoitteenaan luoda omistaja-arvoa jatkossa ennen kaikkea vahinkovakuutusliiketoiminnalla. Sammon pörssitiedote 10.11.2020
Jossitellaan vähän. Tänä päivänä tuolloin myydyn potin arvo, vuoden 2021 aikana irronneine osinkoineen, olisi 1,83 miljardia euroa (162 x (10,5 + 0,79)) eli 56 prosenttia myyntihintaa korkeampi.
Sammon ylimmälle johdolle on tullut täytenä yllätyksenä Nordean aliarvostuksen nopea purkautuminen, kuten se on tullut suurimmalle osalle sijoittajista.
Toki pieni osuus kurssinoususta voidaan laittaa Sammon kevennyksen piikkiin mutta vain pieni, koska Nordean kurssinousu ei ajoittunut Sammon ilmoitukseen alkaa keventää Nordeaa.
Ja toki syksyllä 2020 myös korona aiheutti edelleen epävarmuutta, mutta yhtä lailla koronapandemia ja sitä seuranneet, jo tuolloin alkaneet elvytystoimet yhdessä globaalitalouden toipumisen ja kohoavien korkojen kanssa ovat edistäneet pankin liiketoimintaedellytyksiä.
Onni onnettomuudessa oli, että ylin johto – hallitus puheenjohtajanaan Björn Wahlroos – on kaikesta päätellen kaivanut esille viisaan opuksen kulmahuoneen yläkaapista ja sieltä säännön numero 33. Kyse on tietenkin sijoituskirjallisuuden ”grand old man” Seppo Saarion klassikosta Miten sijoitan pörssiosakkeisiin.
Ota voitot hitaasti, tappiot nopeasti. – Ikivihreä pörssivihje nro 33, Seppo Saario
Sampo on myynyt Nordean osakkeita toukokuussa, syyskuussa ja lokakuussa 2021 yhteensä 397 miljoonaa kappaletta bruttomyyntihinnalla 3,847 miljardia eli keskimäärin 9,69 eurolla per osake. Suurin osa osingosta irtosi syyskuussa, eli osaan potista on tullut osinko päälle.
Jos Nordea olisi työnnetty syksyllä 2020 kerralla myyntilaitaan, tuhot Sammon osakkeenomistajalle olisivat mittavia – verrattuna nykytilanteeseen. Viisaimmillaan Sampo ei olisi myynyt yhtään osaketta vuonna 2020.
Lopuksi
Nordea ehdottaa 0,69 euron osinkoa per osake tilikaudelta 2021. Osinko on makea ja tarkoittaa 73 prosenttia osakekohtaisesta 0,95 euron tuloksesta.
Osakekurssiin nähden osinko tekee 6,5 prosenttia eli on pörssimme huipputasoa.
Yhtiökokous päättää lopullisesti osingosta 24.3.2022. Jo tätä ennen pankki pitää pääomamarkkinapäivän 17.2. uusista tavoitteistaan ja strategiakaudestaan 2022-2025.
P/E-luvulla mitattuna Nordea on yhä edukas. Jos yhtiö yltää ennakoimaansa yli 11 prosentin oman pääoman tuottoon 2022, osakekohtainen tulos säilyisi suunnilleen vuoden 2021 tasolla, ja P/E-luku olisi noin 11.
Näinä aikoina riskeistä on syytä noteerata myös geopolitiikka. Konkreettisesti Nordea voi kärsiä asiakkaidensa kautta kauppapakotteista. Iso kuva pankin liiketoiminnassa tuskin muuttuu nopeasti.
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittaja omistaa Nordean osakkeita.
—
