Kryptovaluutat herättävät yhä enemmän mielenkiintoa niin sijoittajissa, mediassa kuin laajemminkin. Ne myös jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Toisten mielestä ne ovat erinomaisia sijoituskohteita, koska esimerkiksi Bitcoinien määrä on rajallinen, jolloin niiden niukkuus tekee niistä alati arvokkaampia suhteessa fiat-rahaan. Toisten mielestä kryptovaluutat ovat sijoituskohteina kehnoja, koska niiden arvonkehitystä on mahdotonta ennustaa.
Toinen kiistan aihe on se, ovatko kryptovaluutat aitoja vaihdon välineitä.
Rahalla on kolme keskeistä ominaisuutta: se toimii kätevästi vaihdon välineenä, se on arvon säilyttäjä ja se toimii erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden hinnoittelun laskentayksikkönä.
Kryptovaluuttojen puolestapuhujat ovat sitä mieltä, että nämä rahan ominaisuudet toteutuvat esimerkiksi bitcoinissa, jolla voidaan toteuttaa lohkoketjuun kirjoitettuja peruuttamattomia valuuttasiirtoja. Lisäksi Bitcoinin kannattajien mielestä se on parempi arvonsäilyttäjä kuin esimerkiksi dollari tai euro ja Bitcoin voi toimia myös arvon mittana.
Kriitikot puolestaan sanovat, etteivät kryptovaluutat toimi kätevästi vaihdonvälineenä esimerkiksi sitä syystä, että niiden arvot suhteessa fiat-valuuttoihin eivät ole vakaita.
Millä edellytyksillä kryptovaluutta on rahaa?
Kysymystä sitä, ovatko kryptovaluutat rahaa, on oikeustieteellisestä näkökulmasta tutkinut liikejuristi, oikeustieteen maisteri Kristian Keskitalo. Väitöskirjassaan Suomen rahan sääntelyn oikeushistoria – raha oikeudellisena maksuvälineenä ennen ja nyt Keskitalo on yhtenä osana tutkimustaan pohtinut, voisiko virtuaalivaluutta olla oikeudellisesti rahaa.
Keskitalon tutkimus auttaa ymmärtämään, missä tilanteessa virtuaalivaluutasta voisi tulla oikeudellisessa mielessä rahaa.
Jokin virtuaalivaluutta voitaisiin tulevaisuudessa luokitella oikeaksi rahaksi, mutta tällä hetkellä yksikään virtuaalivaluutta ei kuitenkaan täytä tutkimuksessa määritettyjä oikeustieteellisen rahateorian kriteerejä, Keskitalo väittää.
Miksi kryptovaluutat eivät sitten niitä kriteerejä täytä? Rahalla on oikeusjärjestelmässä neljä tiukkaa kriteeriä.
Keskitalon mukaan maksuvälineen arvon tulee olla kiinteästi sidottu oikeusjärjestelmän mukaiseen rahayksikköön, maksuvälineellä tulee olla numeerisesti osoitettava arvo, maksuvälineen arvon tulee olla siirrettävissä ja maksuvälineellä tulee olla laaja yleinen hyväksyttävyys.
Virtuaalivaluutat täyttävät kiistatta kaksi keskimmäistä kriteeriä, Keskitalo toteaa. Sen sijaan viimeistä ne eivät täytä, sillä ainakaan Suomessa mikään virtuaalivaluutta ei ole toistaiseksi niin laajasti hyväksytty, että voitaisiin puhua käyvästä maksuvälineestä.
Virtuaalivaluuttojen arvonvaihtelu voi olla rajua, kuten on nähty viime vuosina esimerkiksi bitcoinin vaihtokurssin heilahtelusta suhteessa dollariin.
Se on Keskitalon mielestä kryptovaluuttojen yksi suurimmista ongelmista. Keskitalo tuo esille ongelman, jota on aiemmin käsitelty julkisuudessa hyvin vähän. Kryptovaluutan arvonvaihtelu nimittäin voi johtaa veroseuraamuksiin ja mikärikkoo ehdon arvon säilymisestä.
Keskitalon mukaan kryptovaluutan arvonvaihtelu suhteessa kansalliseen valuuttaan aiheuttaa sen, että virtuaalivaluutan luovutuksesta syntyy aina verotuksellinen luovutus, kun sen arvo on muuttunut virtuaalivaluutan hankinta- ja luovutushetken välillä.
Siten virtuaalivaluutan arvon säilyminen ja sen yleinen hyväksyttävyys ovat välillisesti toisiinsa kietoutuneita tekijöitä, Keskitalo toteaa.
Kryptovaluuttojen yleistymisen tärkein edellytys
Kuten yleisessä kryptovaluuttoja käsittävässä keskustelussa, myös Keskitalo tuo tutkimuksessaan esiin sen, että oleellisin kysymys kryptovaluuttojen kohdalla liittyy niiden lisäarvoon muihin maksuvälineisiin verrattuna.
Virtuaalivaluutat voivat siten yleistyä vain, jos ne tarjoavat jotain uutta fiat-rahaan verrattuna.
”Oletettavasti tällä saavutettaisiin lisäarvoa, nopeutta ja kustannussäästöjä kansainvälisissä maksuissa, mutta kohdattaisiin muita haasteita. Esimerkiksi se, että virtuaalivaluuttatransaktio on lähtökohtaisesti peruuttamaton, jolloin kansainvälisissä maksusuorituksissa osapuolten luottamus korostuu tai tarvitaan ulkopuolisia transaktioiden turvaajia”, Keskitalo kertoo.
Keskitalo kuitenkin myöntää, että virtuaalivaluutta voisi myös nousta rahan tai ainakin käyvän maksuvälineen asemaan epävakaissa talousoloissa.
”Väitöstutkimustani tehdessä en osannut kuvitella, että Euroopassa syntyisi sodan seurauksena epävakaita talousoloja. Voimme hyvinkin lähitulevaisuudessa nähdä tilanteita, jossa virtuaalivaluutat nousevat merkittäviksi maksuvälineiksi.”
Lisätietoa väitöstilaisuudesta:
OTM Kristian Keskitalo väittelee 19.3.2022 kello 10.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Suomen rahan sääntelyn oikeushistoria – raha oikeudellisena maksuvälineenä ennen ja nyt. Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PII, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori emeritus Matti Rudanko, Aalto-yliopistosta ja kustoksena on professori Heikki Pihlajamäki.
Väitöskirjan voi ostaa netistä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lähde: Helsingin yliopisto, helsinki.fi
Korjaus: Keskitalon mukaan virtuaalivaluutat täyttävät oikeusjärjestelmässä olevista kriteereistä kaksi keskimmäistä mainittua kriteeriä, eivät kolmea ensimmäistä. Virhe korjattu 17.3.2022 kello 9.30.
