Makrotalous

Koronakriisin jälkeen yritysten uudeksi riesaksi on tullut geopolitiikka

Keskuskauppakamarin johtaja Lenita Toivakka, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari.
Keskuskauppakamarin johtaja Lenita Toivakka, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Liisa Takala.

Kauppakamarien vientijohtajille teettämän kyselyn mukaan geopoliikka ja siitä johtuvat ongelmat syövät nyt voimakkaasti yritysten kannattavuutta.

Maailmantaloudessa geopolitiikka on noussut lyhyessä ajassa merkittäväksi epävarmuutta aiheuttavaksi tekijäksi.

Jopa 95 prosenttia kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi geopoliittisen epävarmuuden ja siitä johtuvien häiriöiden vaikuttavan yrityksen kannattavuuteen jollain tavoin.

Peräti 23 prosenttia vastasi epävarmuuden ja häiriöiden vaikuttavan merkittävästi ja vain viisi prosenttia vastanneista arvioi, ettei niillä ole vaikutusta lainkaan kannattavuuteen. 

”Sodan seuraukset konkretisoituvat yrityksissä nyt laajemmin ja maailmankauppa hakee uutta järjestystä. Suomalaisten vientiyritysten kannattavuudelle ja tulevaisuuden näkymille maailmantilanne on tällä hetkellä aiempaa epävarmempi”,sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Kyselyn mukaan vientinäkymiä heikentävät erityisesti Venäjän sota Ukrainassa ja pakotteet (59,3%), logistiset häiriöt (55,9%), ongelmat raaka-aineiden saatavuudessa (54,2%) ja kohonneet kustannukset (54,2%).

Kuljetusten ongelmat nostavat yritysten kustannuksia merkittävästi ja Suomen syrjäinen sijainti luo jo valmiiksi monille yrityksille korkeampaa kustannustasoa verrattuna kilpaileviin yrityksiin muissa maissa.

Osittain haasteet toimitusketjujen ja kuljetusten osalta johtuvat Venäjän sodasta, mutta Kiinan äärimmäisen tiukat koronatoimet ovat myrkkyä jo ennestään vaikealle tilanteelle.

Vientijohtajilta kysyttiin myös yritysten tilannetta Venäjältä vetäytymisen suhteen. Kyselyn mukaan 16,8 prosentilla vastanneista vientiyrityksistä on vetäytymisprosessi Venäjän markkinoilta kesken.

”Yritysten vetäytymispäätöksiin vaikuttavat niin pakotteet, mutta myös arvot ja halu toimia vastuullisesti. Romahtanut Venäjän kauppa ei ole elpymässä hetkeen ja markkinamahdollisuuksia etsitäänkin nyt erityisesti Euroopasta ja Aasiasta”, Toivakka sanoo.

Kiinan pitkittyvän koronapandemian sekä maan autoritäärisen johdon ennakoimattomien toimien myötä yritysten toimintaympäristön riskit ovat kasvaneet Kiinassa.

Kokonaisten kaupunkien ulkonaliikkumiskiellot, yksittäisten tuotantolaitosten sulkemiset, maan sisäiset logistiset ongelmat, ruuhkaiset satamat sekä maan politisoituminen ovat hyydyttäneet suomalaisyritysten toimintaa maassa.  

Vientijohtajakyselyyn vastanneista 73 prosenttia arvioi Kiinan koronasulkujen ja maan sulkeutumisen vaikuttavan yrityksen vientinäkymiin jonkin verran.  

“Vaikka epävarmuus ja haasteet ovat nopeasti muuttaneet yritysten toimintaympäristöä, osa yrityksistä näkee lähitulevaisuuden vientinäkymät positiivisina. Tämä kertoo yritysten varautumisesta ja kyvystä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Huolimatta Kiinan ja Venäjän aiheuttamista ongelmista yritysten vienti vetää muualla maailmassa. Vientipotentiaalia suomalaisten yritysten osaamiselle on paljon, mutta samaan aikaan kustannuspaineet vientiyrityksissä ovat nyt poikkeuksellisen kovia”, kertoo Toivakka. 

Haastavasta tilanteesta huolimatta 50 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan jonkin verran tai merkittävästi loppuvuoden aikana verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2021. 

Kauppakamarien vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 18-20.5.2022. Siihen vastasi 119 yritystä. Vastanneet yritykset olivat työnantajayrityksiä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös