Maailman seuratuin osakeindeksi, S&P 500, vajosi maanantaina karhumarkkinaan. Siispä indeksi on laskenut yli 20 prosenttia huipuista. Samaan aikaan inflaatio laukkaa korkeana ja markkinakorot ovat kohonneet kuin tekno-osakkeet härkämarkkinassa. Horisontissa häämöttää taantuma ja mahdollinen stagflaatio. Markkinatilanne on siis sijoittajan kannalta yksi vaikeimmista vuosikymmeniin.
Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta yksi makroindikaattori nousee nykytilanteessa muita suurempaan rooliin. Se on kuluttajahintaindeksi eli inflaatio. Se määrää myös korkotason suunnan ja elvytysmahdollisuuden mahdollisessa taantumassa.
Historian perusteella karhumarkkinat ovat myrkkyä inflaatiopeikolle. Karhumarkkinassa inflaatio yleensä hiipuu, koska sijoitusvarallisuuden supistuminen pienentää kotitalouksien kulutushaluja.
Kurssilaskun vuoksi työllisyystilanne yleensä heikkenee, sillä pörssiyhtiöt vähentävät rekrytointeja. Heikentyvä työllisyystilanne hillitsee kulutusta.
Lisäksi karhumarkkina enteilee itsessään yleensä taantumaa. Taantumassa kysyntä pienenee ja se tasoittaa hintojen nousua. Kuluttajahintojen lasku eli deflaatio onkin varsin tyypillinen tilanne taantumassa.
Amerikkalainen tutkimusyhtiö DataTrek analysoi aiempien karhumarkkinoiden vaikutusta kuluttajahintoihin. Vuosien 1973, 1974, 2000, 2002 ja 2008 karhumarkkinat saivat aikaan peräti kuuden prosenttiyksikön laskun inflaatiossa. Kaikissa esimerkkitapauksissa S&P 500 -indeksi laski vähintään 35 prosenttia.
Nyt ollaan vielä melko kaukana -35 prosentista, mutta jo nykyinen kurssilasku vaikuttaa epäsuorasti inflaatioon varsinkin Yhdysvalloissa.
Rapakon takana kotitalouksien kysyntä on ollut hyvällä tasolla. Erityisesti palvelusektorilla menee nyt vahvasti. Osittain se johtuu patoutuneesta kysynnästä koronapandemian ajalta. Kysyntä saattaa notkahtaa kesän jälkeen, kun lomakausi on ohi ja paluu arkeen tapahtuu tilanteessa, jossa korkotaso on todennäköisesti merkittävästi nykyistä korkeampi.
Sijoittajan kannattaa muistaa, että kysyntä on vain kolikon toinen puoli inflaatiokehityksessä. Korkea inflaatio johtuu nyt paljolti tarjonnan niukkuudesta, johon vaikuttaa muun muassa toimitusvaikeudet ja Ukrainan sota.
Korkeasta inflaatiosta on tullut yhä laaja-alaisempi ilmiö. Se koskettaa jo suurinta osaa kuluttajatuotteita ja -palveluita. Siksi se saa helpommin aikaan myös palkkainflaation. Palkkainflaation takia yritykset joutuvat nostamaan hintoja. Inflaatiokierre on valmis!
Inflaation kitkeminen on siis sitä vaikeampaa, mitä kauemmin se kestää. Edellisen kerran länsimaissa 1970-luvun alkupuolella alkanut korkea inflaatio saatiin kuriin vasta noin 10 vuotta myöhemmin. Silloin inflaation taltuttamiseksi ohjauskorkoa jouduttiin nostamaan USA:ssa korkeimmillaan peräti 20 prosenttiin.
