Karhumarkkinaa hyödyntävä vastavirtasijoittaja voi yltää rohkealla sijoitusstrategialla hulppeisiin tuottoihin.
Karhumarkkina määritellään epävirallisesti tilanteeksi, jossa osakemarkkina laskee edellisestä huipusta vähintään 20 prosenttia. Kun suuri osa sijoittajista kamppailee karhumarkkinassa epävarmuuden ja pelkojen keskellä, voi tällaisessa tilanteessa niin sanottu kontrasijoittaja löytää houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia.
Kontrasijoittaja uskoo, että markkinat ylireagoivat sekä hyviin että huonoihin uutisiin.
Nämä uutiset saattavat koskea yksittäisiä yhtiöitä tai koko makrotaloutta. Kontrasijoittaja uskoo, että markkinoiden kokonaistuotoissa on negatiivinen korrelaatio yli ajan, eli hyviä vuosia seuraa todennäköisesti huonot vuodet – ja toisinpäin. Vastaavasti yhtiöt, jotka ovat tuottaneet sijoittajille huonosti, tuottavat todennäköisesti tulevina vuosina hyvin.
Kontrasijoittaja pyrkii selvittämään, milloin markkinoilla myyntipaineita ei enää ole jäljellä ja osakehinnat ovat painuneet liian alas. Kääntäen kurssinousun aikana kontrasijoittajat pyrkivät löytämään ajankohdan, jolloin ostopaineita ei enää ole ja osakkeet todennäköisesti ovat ylihintaisia.
Kontrasijoittajat tutkivat tilastoja, kuten optiomarkkinoiden put/call-suhdelukuja, lyhyeksi myyntejä ja muita tilastoja yrittäessään mitata, kuinka äärimmäisiä sijoittajien tunteista on tullut.
Haaste on siinä, että kontrasijoittajan oikean ajankohdan ajoittaminen millä tahansa tarkkuudella voi olla hyvin vaikeaa. Vasta äärimmäisissä tilanteissa kontra-ajattelulla on todella merkitystä, ja on hyvin vaikea tietää, milloin olosuhteet todella ovat äärimmäiset.
Mitä tapahtuu, kun markkina romahtaa karhumarkkinaan?
MarketWatch-sivuston kolumnisti Mark Hulbert selvitti, kuinka hyvin karhumarkkinan hyödyntäminen on tähän asti lyönyt leiville.
Hulbert analysoi Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksin tuottoja toisen maailmansodan jälkeen eli siis varsin pitkällä aikasarjalla. Hän laski, millaisiin tuottoihin sijoittaja olisi päässyt, jos hän olisi sijoittanut osakeindeksiin niinä päivinä, jolloin S&P 500 olisi laskenut vähintään 20 prosenttia edellisestä huipustaan.
Tilanteet tietysti vaihtelevat eri aikoina.
Toisinaan kyseisen karhumarkkinan jälkeisen päivän jälkeen indeksi jatkoi laskuaan ja toisinaan se kääntyi nopeasti takaisin nousuun. Oleellista on kuitenkin, että keskimäärin sijoittaja olisi pärjännyt melko hyvin sijoittamalla indeksiin noina karhumarkkinan alkupäivinä.
Hulbert huomauttaa myös, ettei kontrasijoittajan olisi keskimäärin tarvinnut odottaa nousukäännettä kovinkaan pitkään. Osakeindeksin ostohetkeä seuraavan 12 kuukauden aikana tuotto on ollut keskimäärin peräti 22,7 prosenttia.
Kyse on varsin hulppeasta tuotosta. Tuo 22,7 prosentin tuotto on nimittäin yli kaksi kertaa S&P 500 -indeksin keskimääräistä pitkän aikavälin vuosituottoa korkeampi.
Kontrasijoittaminen on historian valossa todellakin kannattanut.
Yhdysvallat on ollut menestystarina osakesijoittajalle
Hulbert haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että korkea kontrasijoittamisen tuotto on tietysti keskiarvo. Kyseinen sijoitusstrategia ei tietenkään toimi kaikissa tilanteissa, kuten ei toimi mikään sijoitusstrategia. Toisen maailmansodan jälkeen kaksi kertaa on ollut tilanne, jossa karhumarkkinan alkamisen jälkeen seuraavan 12 kuukauden tuotto on ollut negatiivinen. Kuitenkin nekin ovat kääntyneet pitemmällä aikavälillä positiivisiksi tuotoiksi.
Aikajakson 12 karhumarkkinasta 10 on ollut sellaisia, että karhumarkkinan alkamisen jälkeinen 12 kuukauden tuotto on ollut positiivinen.
Tämä kaikki on tietenkin mahdollista siitä yksinkertaisesta syystä, että Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat toisen maailmansodan jälkeen olleet pitkällä aikavälillä nousutrendissä, vaikka ajanjaksolle mahtuukin laskusuhdanteita ja karhumarkkinoita.
Yhdysvaltojen talous on ollut valtaisa menestystarina toisen maailmansodan jälkeen. Siinä missä Eurooppa menetti tuotantokapasiteettiaan kahdessa tuhoisassa maailmansodassa, nousi Yhdysvallat maailman ylivoimaiseksi talousmahdiksi. Maan talouskasvu on tietysti heijastunut myös pörssiyrityksiin ja sitä kautta pörssin nousuun.
Karhumarkkinassa sijoittavan kontrasijoittajan on siis loppujen lopuksi uskottava markkinan pitkän aikavälin menestystarinaan. Jos Warren Buffettia on uskominen, Yhdysvaltojen menestystarinaan kannattaa uskoa jatkossakin. ”Älä koskaan lyö vetoa Yhdysvaltoja vastaan”, hän on lohkaissut.