Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kesäkuun lopussa 133 miljardia euroa, josta osakerahastoissa oli 53 miljardia euroa, yhdistelmärahastoissa 29 miljardia euroa, lyhyen koron rahastoissa 15 miljardia euroa ja pitkän koron rahastoissa 27 miljardia euroa.
Kesäkuussa uusia pääomia sijoitettiin vaihtoehtoisiin rahastoihin 137 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin 41 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 32 miljoonaa euroa.
Lunastuksia puolestaan tehtiin lyhyen koron rahastoista 975 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 165 miljoonaa euroa. Yhteensä lunastuksia korkorahastoista tehtiin peräti 1140 miljoonan euron edestä.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 27 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 192 miljoonaa euroa.
Kaikkien korkorahastoluokkien vuosituotot olivat miinusmerkkisiä.
Ajat ovat olleet vaikeita niin osakerahastoja suosiville kuin korkosijoituksiakin suosiville rahastosijoittajille. Markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi.
Maailmantalouden odotetaan edelleen kasvavan, vaikka ennusteita on päivitetty alaspäin. Koronasuluista kärsineet toimialat elpyvät, mutta yleinen talouden aktiviteetin hidastuminen ja Euroopassa sodan heijastusvaikutukset lisäävät epävarmuutta markkinoilla, Finanssiala kertoo.
Kesäkuussa korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Esimerkkeinä euroalueella kuuden kuukauden euribor-korko nousi plusmerkkiseksi ja 12 kuukauden euribor-korko nousi vuoden 2012 tasolle.
Samalla vaihtoehtoiset rahastot, erityisesti uusiutuvaan energiaan sijoittavat rahastot, kiinnostivat sijoittajia. Ne keräsivät kesäkuussa 137 miljoonan euron positiiviset nettomerkinnät.
Metsärahastojen arvostuksiin vaikuttaa osaltaan raakapuun hintakehitys, johon puolestaan vaikuttaa sahatavaran voimakas globaali kysyntä. Arvioiden mukaan myös puuntuonnin loppuminen Venäjältä voi vaikuttaa puumarkkinoihin Euroopassa.
