Konepajayhtiö Kesla varoittaa tilikauden 2022 liikevoiton heikkenevän aiemmin arvioidusta.
Kesla päivittää alkuvuoden toteuman ja loppuvuoden näkymän perusteella ohjeistustaan liikevoiton osalta. Liikevaihdon suhteen tulosohjaus säilyy ennallaan.
Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2021 45 miljoonaa euroa ja viennin osuus liikevaihdosta oli 65 prosenttia.
Tulosvaroituksen taustalta löytyy syitä, joita on nähty muidenkin kotimaisten tulosvaroittajien kohdalla.
Heikenneen näkymän taustalla on pääasiassa aiemmin arvioitua heikompi myyntikatekertymä ja osittain myös kiinteiden kustannusten nousu, joihin vaikuttavat viimeaikainen kiihtyvä inflaatiokehitys, toimitusketjujen pullonkaulat sekä Venäjän ja Valko-Venäjän markkinoiden pysähtymisestä johtuva varaosamyynnin volyymin lasku.
Uuden ohjeistuksen mukaan Kesla odottaa tilikauden 2022 liikevaihdon pysyvän edellisvuoden tasolla, mutta liikevoitto heikkenee selvästi edellisvuodesta.
Aiemmin yhtiö oli ohjeistanut tilikauden 2022 liikevaihdon pysyvän edellisvuoden tasolla, mutta liikevoiton heikkenevän edellisvuodesta.
Toisella vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa Keslan liikevaihto kasvoi 0,5 prosenttia vertailukaudesta 12 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 212 tuhatta euroa negatiivinen, kun se vuotta aiemmin oli 898 tuhatta euroa positiivinen.
Venäjän hyökkäyssota on tuonut Keslalle kosolti haasteita.
Yhtiön toimitusjohtaja Simo Saastamoinen kertoi toisen kvartaalin tulosraportin yhteydessä, että yhtiö perui Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen noin 22 miljoonaa euroa Venäjään liittyviä tilauksia, teki 280 tuhannen euron arvonalentumiset kyseisen markkinan saatavista ja joutui järjestelemään tuotanto-ohjelman uuteen asentoon toisen kvartaalin aikana.
”Venäjän käynnistämä sota heijastui voimakkaasti teräksen hintoihin sekä ostokomponenttien saatavuuteen. Nopea muutos tuotanto-ohjemassamme loi pullonkauloja toimittajakantaamme, joista toipuminen kesti pitkälle kesäkuuhun saakka. Edellä mainitut tekijät jarruttivat tuotantoamme, heikensivät konsernin tulosta sekä kasvattivat nopeasti vaihto-omaisuuden arvoa ja sen myötä käyttöpääomarahoituksen tarvetta”, Saastamoinen totesi.
Toimitusjohtajan mukaan nopea ostomateriaalien hintojen nousu vaikutti voimakkaasti toisen kvartaalin tulokseen.
”Edellisvuotiset hinnankorotuksemme kompensoivat vain osittain Venäjän hyökkäyssodasta johtunutta kehitystä etenkin liiketoiminnoissa, jossa erityisen pitkä tilauskanta viivästytti Keslan hinnankorotusten toteutumista.”
Kesla julkaisee kolmannen vuosineljänneksen tulosraporttinsa maanantaina 24. lokakuuta.