Suomen asuntomarkkinat ovat hyytyneet nopeasti, ja muutos on näkynyt niin kauppamäärissä kuin hinnoissakin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat helmikuussa ympäri Suomea. Tosin pientä elpymistä on tapahtunut tammikuuhun verrattuna.
Koko maassa hinnat laskivat 5,2 prosenttia viime vuodesta, mutta ne nousivat 1,2 prosenttia tammikuusta. Suurista kaupungeista hinnat laskivat eniten Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla helmikuussa 6,1 prosenttia vuoden takaisesta. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat 5,5 prosenttia vuoden takaisesta. Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat 4,4 prosenttia.
Asuntojen hinnat laskivat suurista kaupungeista vähiten Oulussa ja Turussa.
Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin helmikuussa 32 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
”Asuntokaupan alho jatkui helmikuussa ja asuntomarkkinat etsivät yhä suuntaansa kohonneiden korkojen ja sitkeän inflaation ikeessä. Vanhojen osakeasuntojen kaupoista uupuu nyt joka kuukausi yli 2000 asuntokauppaa kriisejä edeltäneeseen tavanomaiseen tasoon verrattuna”, toteaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
Asuntomarkkinoiden hyytyminen alkaa näkyä myös valtion kassassa. Syynä on varainsiirtoveron tuottojen lasku, Keskinen kertoo.
”Kun varainsiirtoverot ovat tuoneet valtion kassaan vuosittain liki miljardin, heikkenee valtion veropotti paitsi asuntokaupan sakkauksen myös hintojen laskun seurauksena tänä vuonna sadoilla miljoonilla euroilla.”
Keskisen mukaan näyttäisi siltä, että tätä ei ole huomioitu valtion talousarviossa, joka olettaa asuntokaupan kokonaisarvon kasvavan tänä vuonna jopa epärealistisesti yli kolmella prosentilla.
”Laskelmien mukaiseen miljardin euron varainsiirtoverokertymään on hyvin vaikea uskoa ainakaan alkuvuoden tilastotiedon ja korkonäkymän perusteella”, Keskinen huomauttaa.
Suomalaisten asunnonostoaikeet ovat nyt alimmillaan seitsemään vuoteen ja Suomen talouden näkymät yhä sumeat kuluttajien silmissä.
Kuluttajien tunnelmiin vaikuttaa oleellisesti inflaation ja korkojenkehitys.
”Luottamuksen pohjanoteeraus on toivon mukaan jätetty taakse, mutta tulevaisuudenusko palaa vasta pätkittäin inflaation ja korkojen asettumisen myötä”, Keskinen arvioi.
Keskinen neuvoo, että epävarmempana aikana ostajan kannattaa ottaa suurennuslasin alle erityisesti asunnon sijainti sekä taloyhtiön taloustilanne ja omistuspohja.
”Kevään yhtiökokoukset tuovat mukanaan tukun ikäviä vastikeyllätyksiä – etenkin jos yhtiön taloutta on hoidettu kädestä suuhun -periaatteella”, Keskinen korostaa.
Vuodelle 2023 on hoitokulujen painetta kaikkialla Suomessa. Tämä käy ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi miltei 4900 vastaajaa maaliskuussa 2023.
Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike on kyselyn perusteella nousemassa alustavien arvioiden mukaan kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin suurimmat nousut ovat Helsingissä ja Turussa, joissa kasvua oli miltei 10 prosenttia. Jyväskylässä nousua oli keskimäärin kolme ja Lahdessa neljä prosenttia.
”Hoitokulujen nousuvauhti on kyselyn tulosten perusteella lähellä ennakkoarvioitamme. On syytä muistaa se, että kuntakohtaiset ja taloyhtiökohtaiset hoitokulut, ja pääomakulutkin vaihtelevat suuresti, eikä yhdellä numerolla voida kuvata tyydyttävällä tavalla jokaisen taloyhtiön taloudellista kehitystä”, luonnehtii kyselyn tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä valtaosa katsoo, että heidän taloyhtiönsä taloustilanne on vakaa. Kuitenkin hieman runsaalla 20 prosentilla yhtiöitä hoitokulujen nousu uhkaa taloyhtiön maksukykyä jonkin verran, ja runsaalla kahdella prosentilla suuresti.