Taloyhtiöiden talousnäkymät vaihtelevat kunnasta toiseen, sillä myös hoitokulujen kehitys on vaihdellut suuresti viime aikoina.
Taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä valtaosa katsoo, että heidän taloyhtiönsä taloustilanne on vakaa. Kuitenkin hieman runsaalla 20 prosentilla yhtiöitä hoitokulujen nousu uhkaa taloyhtiön maksukykyä jonkin verran, ja runsaalla kahdella prosentilla suuresti. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi miltei 4900 vastaajaa maaliskuussa 2023.
Vuodelle 2023 on hoitokulujen painetta kaikkialla Suomessa.
Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike on kyselyn perusteella nousemassa alustavien arvioiden mukaan kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin suurimmat nousut ovat Helsingissä ja Turussa, joissa kasvua oli miltei 10 prosenttia. Jyväskylässä nousua oli keskimäärin kolme ja Lahdessa neljä prosenttia.
”Hoitokulujen nousuvauhti on kyselyn tulosten perusteella lähellä ennakkoarvioitamme. On syytä muistaa se, että kuntakohtaiset ja taloyhtiökohtaiset hoitokulut, ja pääomakulutkin vaihtelevat suuresti, eikä yhdellä numerolla voida kuvata tyydyttävällä tavalla jokaisen taloyhtiön taloudellista kehitystä. Tulokset ovat alustavia, sillä läheskään kaikki taloyhtiöt eivät vielä ole päättäneet budjeteistaan vuodelle 2023”, luonnehtii kyselyn tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Vastikerästejä vähän
Miltei 10 prosenttia taloyhtiöistä nostanut hoitolainaa tai käyttänyt luotollista tiliä vuoden aikana.
Kahdeksan prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä on käyttänyt viimeisen vuoden aikana luotollista tiliä tai nostanut hoitolainaa hoitokulujen kattamiseen. Pääkaupunkiseudulla tämä oli hivenen muita yleisempää ja Itä-Suomessa harvinaisempaa.
Kerrostalojen kohdalla tämä näyttää olevan muita yleisempää Kouvolassa, Helsingissä ja Porissa. Sen sijaan Kuopiossa, Espoossa ja Tampereella esiintyi hoitolainan ja luotollisen tilin käyttöä kaikkein harvimmin suurten kuntien vertailussa.
Vastanneissa taloyhtiöissä vastikerästit eivät kuitenkaan olleet juurikaan lisääntyneet. Vastaajista 72 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Sekä vastikerästien kasvusta että pienentymisestä yhtiöissään raportoi suurin piirtein yhtä paljon vastaajia.
Suurimmista kaupungeista eniten kasvua rästeissä oli kerrostaloyhtiöissä Porissa ja Vantaalla. Sielläkin kuitenkin keskimääräiset rästien rahamäärät olivat erittäin maltillisia.
Enemmistö taloyhtiöistä päättänyt ylimääräisistä hoitovastikkeista
Kolmella neljästä taloyhtiöstä päätettiin edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Pääkaupunkiseudulla osuus oli runsaat 90 prosenttia, kun taas Länsi- ja Itä-Suomessa osuus jäi selvästi alle 70 prosenttiin.
Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi kappaletta, joka oli 60 prosentilla vastanneita taloyhtiöitä käytössä. Pääkaupunkiseudulla kahden osuus oli muita suurempi.
Vastaajien taloyhtiöissä noin 70 prosenttia ei ollut kuitenkaan perinyt yhtään ainutta ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 18 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää yhdeksän prosenttia yhtiöistä. Vain harvat olivat joutuneet perimään kolme tai useamman ylimääräisen erän.
Yhdeksän prosenttia taloyhtiöistä oli kyselyn mukaan joutunut pitämään ylimääräisen yhtiökokouksen viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkoituksenaan joko nostaa hoitovastikkeen kokoa, tai päättää ylimääräisistä vastikevaltuutuksista tai molemmista edellä mainituista.
”Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiöiden talouden joustomekanismit ovat toimineet vastaajien taloyhtiöissä toistaiseksi verrattain hyvin. Hoitokulut ovat nousseet ripeästi, mutta vain vajaat 30 prosenttia yhtiöistä peri ylimääräisiä vastikkeita ja alle 10 prosenttia järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia”, arvioi Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Järvisen mukaan taloyhtiöissä on kuitenkin tällä hetkellä entistäkin tärkeämpää seurata yhtiön taloustilannetta tarkasti ja aktiivisesti kustannusten ja epävarmuuden kasvaessa.
Vain hyvin pieni osa taloyhtiöistä on toteuttanut yhtiössään viimeisen vuoden aikana huoneiston hallintaanottomenettelyä. Kerrostaloyhtiöissä hallintaanotto on tämänkin perusteella muita yleisempää kerrostaloissa, prosentin oltua viisi prosenttia ja rivitaloissa ainoastaan yksi prosentti.
Hallintaanottoa toteuttaneista yhtiöissä oli selvästi enemmän niitä, joiden hallintaanottomenettelyjen määrä olisi kasvanut kuin niitä, joiden kohdalla oli menty aiempaa vähäisempää hallintaanottojen määrään.
