Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän uudistamista. Hallitus antoi lokakuun alussa työmarkkinajärjestöille toimeksiannon neuvotella Suomen seuraava eläkeuudistus.
Hallitusohjelman mukaisesti työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä.
Hallituksen mukaan työeläkejärjestelmää on tarpeen uudistaa, koska muun muassa syntyvyyden laskun, huoltosuhteen heikkenemisen ja heikon talouskasvun vuoksi eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on heikentynyt. Uudistus tarvitaan myös turvaamaan tulevaisuudessa eläkkeiden riittävä taso.
Hallituksen nimeämän työryhmän tavoitteena on selvittää tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa.
Lisäksi selvitystyön tulee löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.
Työryhmän selvitystyö koskee pitkän aikavälin muutoksia, joilla ei ole vaikutusta lyhyellä aikavälillä eläkkeisiin.
Jos toimeksiannon reunaehdot täyttävää sopua ei löydy vuoden 2025 tammikuun loppuun mennessä, hallitus on ilmoittanut päättävänsä eläkejärjestelmän muutoksista itse.
Eläkeläisjärjestön mielestä eläkevarallisuus ei kuulu hallituksen työsarkaan
Eläkesaajien Keskusliitto (EKL) vastustaa jyrkästi muutoksia työeläkejärjestelmään.
EKL:n mielestä maan hallituksen pitäisi pysyä lestissään ja pitää näppinsä erossa Suomen eläkevarallisuudesta, jonka käyttötarkoitus on selvä. Työnantajilta ja palkansaajilta kerätyillä vakuutusmaksuilla ja rahastojen tuotoilla maksetaan eläkkeitä nyt ja tulevaisuudessa. Niillä ei paikata julkisen talouden alijäämiä, EKL painottaa.
Työeläke on laissa säädetty ja pakollinen vakuutus, jonka avulla turvataan toimeentulo ajalle, kun työansiot lakkaavat vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman vuoksi.
EKL muistuttaa, että työntekijän eläkelain mukaisiin eläkkeisiin ei valtio laita senttiäkään omaa rahaansa toisin kuin maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkkeisiin. Siksi valtion ei pidä mennä ”päsmäröimään” alueelle, joka ei sille kuulu, eläkeläisjärjestö toteaa.
Hallituksen toimeksiannossa on neuvotteluosapuolille vaade, jonka mukaan selvitystyön tulee löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla. EKL muistuttaa hallitusta, että Suomessa on jo käytössä kaksi vakauttajaa. Ihmisten elinajanodotteen pidetessä niin sanottu elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä ja tulevaisuudessa myös suomalaisten eläkeikä nousee automaattisesti, jos ihmiset elävät pitempään.
Automaattiselle vakauttajalle ehdoton ei
EKL ei missään nimessä hyväksy hallituksen esittämää automaattista vakauttajaa, joka tarkoittaa käytännössä pitkällä aikavälillä tapahtuvaa työeläkkeiden leikkaamista tavalla tai toisella.
Vakauttaja voisi leikata maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotuksia, työssäkäyville kertyviä eläkkeitä tai molempia. EKL:n mielestä tämä johtaisi nykyisten eläkkeensaajien ja tulevien, eli nykyisten palkansaajien, turvattomuuden kasvuun maassamme. Eläkejärjestelmämme uskottavuus ja luottamus siihen katoaisi.
Eläkejärjestelmää on pitkin matkaa rukattu vastaamaan ympäröivän maailman muutoksia. Työeläkkeiden rahoitusta ja etuuksien riittävyyttä arvioidaan aika ajoin pitkälle tulevaisuuteen ja se onkin erittäin tärkeää, EKL toteaa.
Säästötavoitteesta on iso osa mahdollista kuitata esimerkiksi uudistamalla sijoitussääntelyä niin, että työeläkeyhtiöt saavat sijoittaa nykyistä isomman osan eläkevaroista osakkeisiin, EKL esittää. Säästöjen toteutuksesta tulee päättää neuvotteluissa ilman hallituksen sanelupolitiikkaa.
Mielestäni on ihan Kummallista:Miksi pitää eläkeläisiä rangaista.Monet tehneet yli 40v työrupeaman ja ovat taatusti eläkkeensä ansainnut.Puhuttu,että eläkeläiset voisivat vielä osallistua,oman kuntonsa mukaan työntekoon.Esim.hoitoalalla,olen kuullut olevan pulaa työntekijöistä.No,voin kertoa:Nyt ei enää 65v.Hoitoalalta eläkkeelle 63-vuotiaana jäänyttä EI enää tarvita.Vielä elokuussa 2023 tein monta vuoroa Vanhusten Kh:ssa Vaasassa.NYT minua,EI minua EI enää tarvita!!Haluaisin vielä tehdä töitä ????
Hallituksella ei voi olla mitään oikeuksia eläkerahoihin jotka olemme säästäneet eläkemaksuja varten. Ovat ottaneet jo uutta lainaa jo muutenkin vaikka vaalin aikana lupasi etteivät ota. Lupaus siivitti heidät vaalivoittoon kun ihmiset siihen uskoivat vaikka oli mahdoton yhtälö. Jos hallitus koskee eläkerahoihin tulee se verrata pankki ryöstöön ja sanktiot sen mukaisia.
Vihreiden pieniin eläkkeisiin esittämä veronkorotus on tuomittavaa..verotettakoot Haavistoa tai hyvätuloisia vihervassureita riskimmin jos taakajakoa kaivataan. Asenteellista sakkia, Lipponen on jo eläkeläisten vainon aikanaan aloittanut. Siin se.