Indikaattorit

Rakentamisesta kylmäävät madonluvut – Ekonomisti: ”Synkin syyskuu asuntorakentamisen tilastohistoriassa”

Tilastokeskus julkisti torstaina karmeat luvut rakentamisen suhdannekuvasta.

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia heinä-syyskuun 2023 aikana yhteensä 5,1 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 39 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valmistuneiden rakennushankkeiden kuutiomäärä väheni yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrän romahdus oli vielä jyrkempi. Kuutiomäärä väheni vuoden 2023 heinä-syyskuun aikana peräti 50 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2023 heinä-syyskuussa 3 078 asunnolle, joka oli 53 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakennustuotanto laskee myös, tosin ei ainakaan vielä samalla jyrkällä kulmakertoimella kuin rakennusluvat. Käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni vuoden 2023 heinä-syyskuussa 16 prosenttia vuodentakaisesta.

Ekonomisti ei kaunistele rakentamisen suhdannetilannetta.

”Synkin syyskuu asuntorakentamisen tilastohistoriassa, vuosi 1995 pohjalukema alitettu”, toteaa X:ssä Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.

Brotherus vaatii nopeavaikutteiset ja markkinaehtoisia toimia käyntiin heti, valtiolla ja kunnilla, samalla ratkaisuja käyttöpääoman tarpeisiin terveille yhtiöille. Hänen mukaansa asuntotarpeita on yhä kasvukaupungeissa.

Rakentamisen elpymisen kannalta oleellista on, miten korot kehittyvät lähiaikoina. Korkojen lasku lisää asuntolainojen kysyntää ja sitä kautta asuntojen kysyntää. Kysynnän kasvu nostaisi uudistuotantoa.

Handelsbanken arvioi tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessaan, että isossa kuvassa lyhyiden markkinakorkojen nousu on käytännössä ohi. Seuraavaksi euriborkorot ovat lähinnä sivuttaisliikkeessä ennen kuin laskevat loivasti.

Handelsbanken ei odota enää koronnostoja EKP:ltä. Pankin perustelu on sama kuin millä EKP perustelee korkojen pitämistä ennallaan.

”Odotamme, että EKP pitää keskuspankkikorot paikallaan pitkälle ensi vuoteen. Syynä tähän on jähmeästi vaimeneva euroalueen pohjainflaatio eli inflaatio ilman energiaa ja elintarvikkeita”, Handelsbanken toteaa.

Pankki arvioi EKP:n aloittavan keskuspankkikorkojen laskun ensi vuoden jälkipuoliskolla.

Kommentoi
Ylös
>