Asuntojen hinnat jatkavat laskuaan vielä tämän vuoden alkupuolella, mutta piristyvät loppuvuotta kohden. Vuositasolla asuntojen hinnat laskevat kuitenkin vielä 1,5 prosenttia viime vuodesta, ennakoi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen Nordean tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa.
Ennusteen mukaan hinnat nousevat koko maassa ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Asuntojen hintojen kääntyminen tapahtuu ensimmäisenä isommissa asunnoissa, pienten asuntojen ylitarjonnan purkautuessa hitaammin. Kasvukaupungeissa hintojen odotetaan seuraavan jatkossa suomalaisten tulokehitystä, kun nykyinen ylitarjontatilanne purkautuu vähäisen rakentamisen ja väestönkasvun kautta.
Väestötappiopaikkakunnilla tilanne on synkempi: Nordean arvion mukaan pitkään jatkunut hintojen lasku tulee jatkumaan.
”Ennakoitua pidempään jatkuneen hintojen laskun taustalla ovat olleet Suomen talouden odotettua heikompi kehitys ja erityisesti työttömyyden nousu, sekä hitaasti purkautunut asuntojen ylitarjonta. Ylitarjontaa ovat pitäneet yllä sekä tuettujen asuntojen runsas rakentaminen että asumistukileikkaukset, jotka ovat vähentäneet nuorten yksinasumista ja heikentäneet pienten asuntojen kysyntää,” Kostiainen kertoo.
Energiakriisi olisi jarru asuntomarkkinoille
Kostiaisen mukaan Iranin sodan pitkittyminen olisi negatiivinen riski myös asuntomarkkinoille.
”Pitkään korkealla pysyvät energiahinnat hidastaisivat kotitalouksien ostovoiman kasvua ja voisivat nostaa markkinakorkoja. Tämä välittyisi asuntomarkkinoille heikompana kysyntänä ja johtaisi asuntojen hintojen ennakoitua vaisumpaan kehitykseen. Perusoletuksemme kuitenkin on, että sota päättyy ja sen vaikutukset talouteen ja asuntomarkkinoihin ovat varsin rajalliset.”
Vanhojen asuntojen kauppamäärät jatkavat kasvuaan viime vuoden noin 13 prosentin nousun jälkeen, mutta ovat edelleen normaalitasoa alhaisemmat. Myyntiaikojen piteneminen on edelleen jatkunut kaupan piristymisestä huolimatta, ja myyntiajat ovat tällä hetkellä keskimäärin hieman yli neljä kuukautta.
Tutkimukset osoittavat, että laskevat hinnat jarruttavat asunnon vaihtoa, Kostiainen kertoo.
”Asunnon odotetun myyntitappion välttely saattaa vähentää muuttamista jopa puolella verrattuna tilanteeseen, jossa myyjä tekisi voittoa – eli hintojen lasku vähentää asuntokauppaa. Myyntitappion välttely voi johtaa myös liian korkeisiin hintapyyntöihin, mikä osaltaan hidastaa kaupankäyntiä”, Kostiainen pohtii.
Datakeskuksista piristysruiske rakentamiseen
Valtion korkotukilainojen väheneminen tänä ja ensi vuonna tulee supistamaan tuettua asuinrakentamista. Samaan aikaan yksityinen tuotanto ei vielä lähde liikkeelle, kun uudiskohteiden kauppa käy edelleen heikosti eivätkä laskevat vuokrat ja edelleen korkea vajaakäyttö mahdollista yksityistä vuokrarakentamista.
”Odotammekin asuinrakentamisen supistuvan edelleen tänä ja ensi vuonna. Ennakoimme kuitenkin yksityisen rakentamisen käynnistyvän asteittain vuonna 2027, mikä osaltaan tasoittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (VARKE) tukeman rakentamisen vähenemisen vaikutusta”, Kostiainen ennustaa.
Liikennerakennusten lupien osuus kaikista rakennuslupakuutioista, sisältäen datakeskukset, nousi viime vuonna 13,6 prosenttiin edellisen vuoden 3,7 prosentista. Vaikka aloitusluvut ovat vielä toistaiseksi suhteellisen matalat, lupamäärä kertoo hankkeita olevan suunnitteilla runsaasti.
”Datakeskukset ovat yksi harvoista rakentamisen kasvualoista ja piristysruiske Suomen rakentamiseen”, Kostiainen lisää.
Datakeskusten kokonaiskustannuksesta noin puolet tulee rakennuksesta ja sen tekniikasta, ja toinen puoli palvelimista.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Suomen datakeskusyhdistyksen (FDCA) Rambollilta tilaaman selvityksen mukaan Suomeen on tulossa vähintään 12 miljardin euron edestä investointeja datakeskuksiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä – ja kokonaispotentiaali nousee jopa 30 miljardiin euroon. Julkisesti ilmoitettuja investointipäätöksiä on jo 12 miljardin euron arvosta.
Suomen asema datakeskusten sijoituspaikkana perustuu useaan rakenteelliseen tekijään. Viileä ilmasto vähentää jäähdytyskustannuksia, luotettava sähkönsiirtoverkko takaa toimitusvarmuuden, ja uusiutuvan energian saatavuus mahdollistaa hiilineutraalin toiminnan. Poliittinen vakaus ja EU-jäsenyys tuovat investointiympäristöön ennakoitavuutta.
Merkittävä vetovoimatekijä on ollut myös datakeskusten alennettu sähköverotus.
Useita jättihankkeita datakeskuksiin
Microsoftin datakeskushanke on yksi Suomen historian suurimmista yksittäisistä ICT-investoinneista. Yhtiö rakentaa kolmea datakeskusta Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin.
Suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hyperco Oy rakentaa Kouvolan Korialle datakeskuksen, jonka pääkäyttäjä on TikTok. Kyseessä on miljardiluokan investointi, ja datakeskuksen on määrä valmistua vuoden 2026 loppupuolella.
Brittiläinen algoritmikauppayhtiö XTX Markets ilmoitti tammikuussa 2025 suunnitelmista investoida yli miljardi euroa datakeskuskampukseen Kajaanissa.
Google osti tammikuussa 2025 maa-alueita Kajaanista ja Muhokselta pilvi- ja datakeskusinfrastruktuurinsa mahdollista laajentamista varten.
Hollantilainen tekoälyinfrastruktuuriyhtiö Nebius laajensi Mäntsälän datakeskustaan kolminkertaiseksi. Islantilainen atNorth on rakentanut megaluokan datakeskuksen Kouvolan Ummeljoelle.
Poriin Kupariteollisuuspuistoon suunniteltiin yli miljardin euron datakeskus- ja energiapuistohanketta. CompassForge Ventures kehitti 37 hehtaarin alueelle 300–400 megawatin modulaarisen datakeskuskonseptin. Joulukuussa 2025 norjalainen ASP DC osti hankkeen CompassForgelta, ja rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2026 ensimmäisen vaiheen kaupallisen toiminnan käynnistyessä alkuvuodesta 2027.
Singaporelainen Nova Complex solmi marraskuussa 2025 ehdollisen sopimuksen UPM:n kanssa 27 hehtaarin alueen ostamisesta Kouvolan Kymin Ruukilta. Yhtiö suunnittelee 40 megawatin datakeskusta ja haki rakennuslupaa joulukuussa 2025 noin 19 800 neliömetrin kokonaislaajuiselle hankkeelle.
