Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä edustava Finanssiala (FA) kertoo tiedotteessaan, että suomalaiset ovat kyseenalaisella kärkipaikalla vakuutusalan eurooppalaisen kattojärjestön Insurance Europen selvityksessä. Selvityksen mukaan peräti 67 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoittaa, että ei säästä eläkettä varten lisäeläketuotteilla.
Osuus on selvästi suurempi kuin Euroopassa keskimäärin. Kyselyyn vastanneiden 15 Euroopan maan ei-vastausten keskiarvo on 39 prosenttia. Kyselyyn ei osallistunut muita Pohjoismaita.
Tosin tuloksista huolimatta suomalaiset kyllä varautuvat ja sijoittavat, vaikka varsinaisen eläkesäästämisen luvut ovat alhaalla. Finanssialan tänä vuonna toteuttaman Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista 61 prosentilla on varoja säästettynä tai sijoitettuna.
Suosituimpia sijoituskohteita ovat säästö-, sijoitus tai muut pankkitilit, joille säästää 38 prosenttia vastaajista. Sijoitusrahastot eivät ole kaukana perässä – niihin sijoittaa 33 prosenttia. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 20 prosenttia vastaajista.
”Suomalaiset kyllä säästävät ja varautuvat, vaikkakaan eivät juuri eläkesäästämiseksi luokiteltuihin tuotteisiin. Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan yli puolellatoista miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia vuonna 2022”, muistuttaa FA:n johtava lakimies Piritta Poikonen.
Järjestelmä ei kannusta eläkesäästämiseen
Insurance Europen selvityksen mukaan suomalaisilla ei ole myöskään aikeita ryhtyä eläkesäästämään: eläkesäästämisaikeita on vain kahdella prosentilla suomalaisista. Varojen puutteesta tämä ei johdu, sillä vain 22 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoittaa säästämättömyyden johtuvan siitä, että ei ole varaa.
Mistä siis johtuu, että suomalaiset eivät säästä eläkettä varten? Poikosella on tähän vastaus.
”Suomalainen järjestelmä ei juuri kannusta eläkesäästämiseen. Parhaimmillaan 700 000 suomalaista säästi eläkevakuutukseen, mutta vapaaehtoinen eläkesäästäminen käytännössä tapettiin 2000-luvulla lukuisilla verotukseen ja eläkkeen nostoikään liittyvillä muutoksilla. Poukkoileva sääntely on myrkkyä pitkäjänteiselle säästämiselle”, Poikonen muistuttaa.
Finanssialan mielestä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoja tuleekin muuttaa. Etenkin nostojen alaikärajan tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida uudelleen. Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70 vuoden iässä syntymävuodesta riippuen.
”Olisi järkevää ja loogista, että eläkesäästöjen nostaminen olisi mahdollista heti, kun jää työeläkkeelle. Nyt suomalaiset varautuvat eläkeikään muilla sijoitustuotteilla kuin niillä, jotka on sitä varten luotu.”
PS-tili menetti suosionsa
Ps-tilit lanseerattiin vuonna 2010. PS-tili eli pitkäaikaissäästötili on säästämistili, jonka avaamisesta on sovittu esimerkiksi pankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kanssa. PS-tilin säästämissopimuksessa määritellään muun muassa, kuinka maksuja maksetaan, mihin varoja sijoitetaan sekä minkälaisia riskejä sijoituksissa otetaan.
PS-tilin avannut säästäjä voi siirtää tilille varojaan, jonka jälkeen palveluntarjoaja siirtää varat sovitulla tavalla erilaisiin sijoituskohteisiin.
PS-tilit tarjoavat mahdollisuuden verohyötyyn. Tilin kautta tehtyjä sijoitustuottoja ei veroteta säästämisaikana, vaan PS-tilille säästetyt varat verotetaan pääomatuloina vasta kun niitä aikanaan nostetaan tililtä omaan käyttöön. Lisäksi PS-tilille vuoden aikana talletetuista eläkesäästöistä on mahdollista saada verovähennys.
PS-tilien kysyntä oli kovaa niiden käyttöönoton jälkeen. Suomen Pankin mukaan PS-tilejä oli maaliskuun lopussa vuonna 2012 noin 21 000. Niillä oli varoja yhteensä noin 32 miljoonaa euroa.
Keväällä 2012 silloinen hallitus kuitenkin päätti nostaa ikää, jota ennen säästöjä ei PS-tililtä voi nostaa.
Uuden säännön mukaan ennen 1.1.2013 solmituissa PS-tilisopimuksissa eläkeiän on oltavan vähintään yleinen vanhuuseläkkeeseen oikeuttava ikä. Tammikuun alusta 2013 jälkeen solmitun sopimuksen maksut ovat vähennyskelpoisia vain, jos säästöjen nostaminen voidaan aloittaa aikaisintaan 68-vuotiaana, kun aiemmin raja oli 63-vuotta.
Tuolloisen hallituksen päätöksiin oli taustalla vaikuttamassa rahoitusalan lobbarit, jotka eivät halunneet markkinoille edullisia ja läpinäkyviä sijoitustuotteita, jotka olivat vaihtoehto eläkevakuutuksille.
Muutos PS-tilien eläkeikään romahdutti PS-tilien suosion.
Luottamus eläketurvan riittävyyteen alamaissa koko Euroopassa
Poikonen arvioi, että suomalaisten lisäeläkesäästämistä saattaa vähentää kattava työeläketurva. Suomalainen työeläkejärjestelmä valittiin syksyllä Global Pension Index -vertailussa taas kerran maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi.
Toisaalta Insurance Europen selvityksessä suomalaisten vastaajien luottamus lakisääteisen eläketurvan riittävyyteen ei ole mairittelevalla tasolla. Asteikolla 1–5 luottamus saa 2,3 pistettä. Suomen luku on lähellä koko kyselyn keskiarvoa, joka sekään ei ole kovin korkea: 2,6.
”Kyselyn mukaan luottamus eläketurvan riittävyyteen ei siis ole korkea, toisaalta nimenomaisia lisäeläkkeen säästämisaikeita ei ole, vaikka siihen olisi varaakin. Lisäeläkesäästämiseen tulisikin kannustaa selkeästi ja pitkäjänteisesti”, Poikonen sanoo.
